KORU; SINUN OMA AURINKOSI. Jewel; Your own sun

 

KORU

Sinun oma aurinkosi

Kirjoittaja: Juha Ryynänen 2012-2017

 

 

KORU KOKEMUKSEN TAITEELLISENA MUISTIKUVANA

Koru, oma aurinkosi essee kertoo lyhyesti suhteestani koruun, korun merkityksiin ja korutaiteeseen. Elämänkokemuksen ja koulutukseni puolesta korumuotoilu ja taide on mielenkiinnon kohteeni. Korun merkitykset avautuivat osittain nuoruudessani ja myöhemmin opintojen ansiosta. Olen huomannut koruun ja korutaiteeseen liittyvän työsaran ja mahdollisuudet hyviksi. Suomessa on erittäin korkeatasoinen käsityöläiskulttuuri ja tietotaito. Kun korun tekemiseen liittyy taide ja tutkimus, tulee korutyöstä paljon suurempi kokonaisuus. Esimerkiksi pragmatismin korostama tutkimus voi edetä spiraalimaisesti uskomuksesta tutkimukseen saakka syklisesti kiertäen. Taiteellinen osuus on kaikkien koruun liittyvän taidon ja tiedon tekemistä teokseksi. Korun käyttäjään liittyvä tarina, kokemukset, haastattelu, materiaali ja korun kantajan toiveet ilmentyvät teoksessa joka antaa käyttäjälleen koruun liittyvän syvemmän merkityksen. Taide tekee korusta enemmän henkilökohtaisen ja tärkeän, enemmän kuin esineen. Korulle syntyy henki joka parhaimmillaan antaa voimaa käyttäjälleen.

Tutustuin koruun ja korutaiteeseen synnyinkodissani Kalajoella 1970 luvulta alkaen, jolloin vanhempani valmistivat harrastuksena käyttö- ja taidekeramiikkaa. Ollessani nuori en ajatellut keramiikasta valmistettujen riipusten ja esineiden olevan taidetta enkä ajatellut sen kummemmin niiden merkityksiä. Ainut asia joka silloin merkityksistä tuli mieleeni oli että niissä oli luonto usein aiheena. Eriväriset hylje- ja kalariipukset olivat minulle jotenkin itsestään selvyyksiä aiheina koska olinhan syntynyt länsirannikolle, jossa kalastus ja hylkeenpyyntikulttuuri olivat yksi ikivanhoista elinkeinoista. Vanhempieni käsityönä valmistamat pienet hylje- ja kalakorut ovat olleet tekijän, teon ja toiminnan yhdistelmiä, eli pragmatismin näkökulmasta koruesineen määrittelemistä teokseksi tarvitaan yhteys objektin ja ihmisen välillä sekä tämän toiminnan elävöittämä kokemus joka mahdollistuu vain näiden kahden tekijän jakamattomasta ja itseriittoisesta mukanaolosta. Teos on myös luovan prosessin aikana tekijälle syntyneiden kokemusten ilmentymä ja näin uusien merkitysten koealue. Teoksen avulla kokijalle avautuu uusia näkökulmia arkea määrittävien merkitysten maailmaan. (Ikonen 2004, 109.)

Pragmatismin mukaan taito on siis tietoa jota on vaikea, ellei mahdoton erottaa toisistaan ja luovuus tehdä asiat toisin, paremmalla tavalla kuin ennen. Pragmatismin korostama tutkimus etenee spiraalimaisesti, jossa kierto alkaa uskomuksesta. Sitten seuraa toiminnan tapa, yksittäinen teko (toiminta), yllätys (ongelma tai tilanne), epäily, tutkimus ja uusi uskomus. (Pihlström 2012.) Muistan isäni kesäiset kalastusreissut, jolloin he kaverinsa kanssa lähtivät aikaisin aamulla nostamaan illalla laskemiaan siikaverkkoja. Olin isän mukana joskus pikkupoikana, jos en muuten niin verkkoja selvittelemässä kotipihallamme ja joskus oli muutama simppu pyörittänyt koko verkon sykkyrälle. Isän kala- aiheinen keramiikkariipus nahkaisella kaulanauhalla on luultavasti saanut idean juuri kalastuskokemuksesta. Kalariipusta varten isäni kaiversi kipsiin taltoilla kalan peilikuvina johon sitten korkeapolttoinen punasavi puristettiin. Saven kuivumisen jälkeen riipus viimeisteltiin raaka- ja lasituspolttoja varten.

Yhteisölliset merkitykset ja korun kokeminen korutaiteessa. Kala- ja hyljeaiheinen riipus on myös paikkakohtainen juuri kalastuspitäjän vuoksi sillä useat saivat elinkeinonsa juuri kalastuksesta, jonka perinteet ovat pitkältä ajalta. Kala-aiheisen riipuksen ajankohtaisuuskin oli sopiva koska muistan isäni jo 1970 luvulla kertovan siikojen vähenemistä meressä. Hän kertoi kuinka ennen yhden yön aikana siikaa sai pyydettyä muutamalla verkolla useita 50 litran saaveja kun taas 1980- luvulla kalasaalis määrä oli huvennut paljon. En tiedä onko kalariipuksen viesti isältäni ollut kalakannan väheneminen vai itse kalastustapahtuma joka toistui kesäisin hänen kaverinsa kanssa. Tai onko riipuksessa viestiä ollenkaan. Itse koin kalariipuksen silloin vain erikoisena koriste esineenä, jota voi kantaa kaulassaan kuin mitä tahansa korua. Vanhempana muistot kuitenkin kalariipuksesta yhdistyivät vahvasti juuri kesäiseen verkkopyyntiin. Synnyinseutuni kalastuspitäjänä ja kala-aiheinen riipus vahvistavat juuriani ja koen nykypäivänä kuitenkin kalastuksen hieman eri tavalla kuin nuorena poikana. En ajatellut nuorena kalojen hupenemista niinkään merestä eikä kalariipus vaikuttanut ajatuksiini niin kuin se nyt vaikuttaa. Jos nykypäivänä katsoisin kyseistä korua, ajattelisi korun merkityksestä ainoastaan huolta luonnontilasta. Kalakorun merkitys on muuttunut mielessäni vuosikymmenten aikana harrastusta merkitsevästä korusta vakavampaan merkitykseen. Tämä johtuu omasta tiedostani käsitellä ja havaita asioita, jotka liittyvät nuoruuden ja aikuisuuden välillä muuttuneisiin ja tapahtuneisiin asioihin. Keramiikasta valmistettu koru ei koskaan muuttanut muotoaan valmistusaikanaan kun taas siitä koettu merkitys muuttui mielessäni pitkällä aikavälillä.

Korun kokeminen voi olla samanaikaisesti usealla eri alueella, jotka ovat yhteisiä meille kaikille. Koru voi sisältää kulttuurisia merkityksiä, joiden havaitseminen ja tunnistaminen ovat yhteisöllisen toiminnan ennakoimista. Kuten kalakorussa kulttuurilliset merkitykset voivat olla merenläheisyys, paikan kalastusperinne, kalojen mahdollinen väheneminen meressä, kalastukseen liittyvät yhteisöt ja yritykset muutamia mainitakseni. Esimerkiksi kihlasormus nimettömässä merkitsee tiettyä kulttuurillista tapaa. Toiseksi merkityksiä korussa olivat ominaisuudet, kuten kiiltävä lasitus, keramiikka herkästi rikkoutuvana materiaalina verrattuna esimerkiksi metalliin. Katsojalle muodostuu korusta myös jonkinlainen uskomus sen luonteesta, jota hän vertailee suhteessa yhteisölliseen merkitysympäristöön. Artefakti, (product of art), eli taiteellisen toiminnan tulos tapahtuu ja esittäytyy aina tietyssä merkityskontekstissa. Kihlasormuksessa ominaisuus voi olla riippuen uskonnosta, vasemman käden nimettömään sormeen sopiva, materiaaliltaan yleensä kultainen ja pyöreä rengas päättymättömyyden vertauskuvana. Kolmantena korun kokemisen merkityksenä on teos eli esteettinen kokemus jonka muodostavat tekijä, artefakti ja kokija tietyssä kontekstissa tietyllä autenttisellä hetkellä. Kihlasormuksessa voi olla häät tekijänä, kirkko paikkana ja kokijat yleisönä. Tästä syystä voi kokemiseen lisätä myös paikan. Paikka on oleellinen osa-alue koetuille merkityksille. Koruteos on kokemuksen esiin nostama, totutusta poikkeava näkökulma maailmaan, sen rakenteisiin ja olemassaolon tapoihin. Teos on tekijän, artefaktin ja kokijan yhdessä synnyttämä kokemus. (Ikonen 2004, 110- 112.)

Korutaide teoksena jo suunnitteluvaiheessa voi tukeutua tiettyihin merkityksiin ja arvoihin kuten materiaalien osalta kestävään kehitykseen, jossa korutaiteilija pitää korun kestävän kehityksen puitteissa materiaalivalintojen avulla. Korulla voi olla myös yhteisöllisiä merkityksiä, kuten tiettyyn aikaan, paikkaan ja yhteisöön sidottu teos. Taidekoru perustuu korun kokemuksen ominaisuuksiin.

Koru ja kokemus kuvastuu hyvin Mikko Kuustosen Aurinkolinturiipuksessa: Helsingin Tuomiokirkon kryptajulkaisussa. (Thoren, 2001.)

”Ja äiti puhui lapselleen: Sinä olet kaikki. Vastasyntyneessä katseessasi loistaa jo auringon kehrä. Se väreilee ikiaikaista voimaa, lämpöä ja tahtoa. Minä tunnen tuon valon. Se tuikkii silmänräpäyksissä elämää edessäsi. Sinun janosi olla olemassa on minulle mittaamaton. Viivyn sen keskellä ja tiedän juuri tässä toivon tulevani todeksi. Ja sinä katsot kuin lintu – uteliaana ja pelokkaana, mutta samaan aikaan valmiina nousemaan siivillesi. Tiedät, että osaat. Kenties lennät korkeammalle, kuin itse unelmissani uskalsin. Avaat ne portit, joita vaiti katsoin. Kuljet polun, jonka isäni kielsi. Ollaksesi sinä. Näkemään toisin, kuin me jotka sinua matkaan saatamme. Ja sitä minä sinulle rukoilen: Vapautta ja kykyä olla onnellinen” Ensin oli tarina ja ajatus siitä että olennainen voi muuttua pienin teoin. Sitten syntyi koru, Aurinkolintu; toivon ja rohkeuden merkitykseksi. (Thoren 2001.)”

Aurinkolintukorun tarina liittyy lapsien toiveisiin Kamerunissa, Intian suurkaupunkien slummeissa, Dominikaanisessa Tasavallassa ja Haitilla. He keräsivät kiviä, jotka Lintu tulisi kantamaan ja Suomalaiset antoivat tarinan tulla todeksi. Yhteisöissä lapsien elinoloja parannettiin rakentamalla kaivoja ja luomalla perusterveydenhuoltoa. Aurinkokolintukoru toimii siis symbolina sille; ettemme suostu unohtamaan toisiamme. Arvokkain kyseinen koru on heille, jotka tarttuivat pieniin kiviin: lapsille, joiden köyhyys muuttuisi sietämättömästä siedettäväksi.” Mikko Kuustonen julkaisussa (Thoren 2001.)

Koru voi rakentua myös käyttäjälähtöisesti korun kantajan maailmaan. Jos ajattelee korua esimerkiksi muistona jostakin koetusta tapahtumasta. Koru voi toimia voimaa antavana, lohduttavana, merkkinä omalle kokemukselle jostakin tapahtumasta. Koru voi ilmaista käyttäjän viestin hänen niin halutessaan. Ensimmäinen korutaiteen merkitysrakenne, kehys, on idea sekä rajaus, jonka avulla toimitaan merkitysympäristössä eli viitekehyksessä.

Tekijä; sitoo korun aiheen tiettyyn aikaan ja paikkaan, väite. Tekemisen ja tietämisen rajat ohjaavat toimintaa. Toinen ja kolmas merkitysrakenne, artefakti, product of art – toiminnan tulos tapahtuu ja esittäytyy tietyssä esitys kontekstissa. Teos, work of art – tekijä, artefakti ja katsoja muodostavat yhdessä esteettisen kokemuksen, joka on teos. Neljäs merkitysrakenne on institutionaalinen konteksti; diskurssikehys uskomusten taustalla olevan tietoisuuden yhteisöllisten merkitysten pohdintaan, intitutionaalinen kokemus sekä kulttuurillinen konteksti; joka sisältää institutioiden välisten soveltavien toimintaympäristöjen merkitysten pohdintaa, jolloin puhutaan kulttuurillisesta kokemuksesta. (Ikonen 2004, 113- 115.)

Eri osatekijöiden eli paikan, tekijän, artefaktin ja kokijan mukanaolo korutaiteen tutkimuksessa kiinnittää tutkimuksen huomion esteettisen prosessin kokonaisvaltaisuuteen, joten prakmaattista merkitysten muodostumisteoriaa voidaan käyttää korutaiteen tietoteoreettisena perustana. Tämän mukaan ihmisen uskomukset kehittyvät aina kiinteässä yhteydessä toimintaan ja niihin puolestaan toiminnan ja ajattelun tavat pohjautuvat. Toimintaa ja sen tuottamaa tietoa voidaan pitää korutaiteen tuottaman tiedon perustana. (Ikonen 2004. 113- 115.)

Tarina, korun kantava voima. Taidekorun toteutus käyttäjälle tilauksesta vaatii mielestäni haastattelun käyttäjälähtöisyyden kannalta. Käyttäjän toiveet korun suhteen selvitetään. Korulle syntyy jokin tekijä. Korutaiteilija saa tulevasta käyttäjästä ja hänen toiveistaan tietyn kuvauksen. Joka voi olla esimerkiksi jokin suuri elämäntyö tai yksittäinen tapahtuma. Käyttäjän elämässä voi olla esimerkiksi jokin kokemus jota ei halua unohtaa ja josta haluaa teettää muistoksi uniikkikorun. Korun voimaa antava merkitys korostuu käyttäjälle. Tarina voi olla korun kantava voima joka näkyy korun lopputuloksessa antaen syvemmän merkityksen kantajalleen. Lisäksi käyttäjälähtöiseen suunnitteluun kuuluu myös korun materiaalivalinnat. Korun perusasioihin kuuluu myös käytettävyys, jolla tavoitellaan että koru on mukava kantaa ja pukea ylle. Koru ei aiheuta allergioita eikä naarmuta tai raavi vaatteita. Korun käytettävyyden suunnitteluun voi osallistua osittain myös korun käyttäjä, jolloin korusta valmistuu käyttäjälähtöisesti suunniteltu. (Kares, Kesola. 2011).

Uniikkikoru voi olla käyttäjälleen suunniteltu muisto ajasta joka on mieleenpainuva ja jonka käyttäjän esitettyjä kysymyksiä taiteilija voi tutkimuksellaan ratkaista ja toteuttaa yhdeksi taideteokseksi. Korumuotoilun opinnäytteessä 25. Tunti: Uniikkikorun muuttaminen sarjavalmistekoruksi 2011 käyttäjän haastattelut vaikuttivat korun lopputulokseen ja teos laajeni kuvitetuksi tarinaksi. Opinnäytteen tärkeiksi asioiksi nousivat avoimuus, näkyvyys ja luotettavuus aiheissa, jotka liittyivät uniikkikorun käyttäjän haastatteluihin. Haastatteluihin liittyvä tieto ilmeni korussa väreinä materiaalina ja työskentely tekniikkana. Toteutin korun lisäksi haastattelun pääkohdat viiteen vesivärityöhön, jotka olivat liitteessä olevan tositapahtumiin liittyvän tarinan kuvituksia.

Taiteellinen osuus on kaikkien koruun liittyvän taidon ja tiedon tekemistä yhdeksi teokseksi. Korun käyttäjään liittyvä tarina, kokemukset, haastattelu, materiaali ja käyttäjän toiveet kootaan teokseksi joka antaa käyttäjälle koruun liittyvän syvemmän merkityksen. Taide tekee korusta enemmän henkilökohtaisen ja tärkeän, enemmän kuin esineen, korulle syntyy ikään kuin omanlainen henki.

Koru osana tutkimusta. Kolmen osatekijän eli tekijän, artefaktin ja kokijan mukanaolo korutaiteen tutkimuksessa kiinnittää tutkimuksen huomion esteettisen prosessin kokonaisvaltaisuuteen. Tähän pohjautuen voidaan esittää että pragmaattista merkitysten muodostumisteoriaa voidaan käyttää korutaiteen tietoteoreettisena tulkintavälineenä. Ihmisen uskomukset kehittyvät aina kiinteässä yhteydessä toimintaan ja niihin puolestaan toiminnan ja ajattelun tavat pohjautuvat. Toimintaa ja sen tuottamaa tietoa voidaan pitää korutaiteen tuottaman tiedon perustana. Tutkijan on oltava oman taidemuotonsa asiantuntija ja alalla toimija. Työn aikana taiteilija taiteellisen työn avulla reflektoi omaa alaansa sekä kehittää henkilökohtaista ilmaisuaan. Lisäksi tutkijan tehtävänä on rakentaa ja kehittää tutkimusalustaa jonka avulla hänen edustamansa ala pystyy arvioimaan ja mahdollisesti kehittämään analyyttistä kritiikkiä. Tämän kaltainen kehitystyö vaatii jo olemassa olevan tutkimuksen tuntemusta ja edellyttää eri tutkimusmenetelmien soveltamista. (Ikonen 2004, 116.)

Koru muistikuvana jälkipolville. Korun tai teoksen merkitys joka on osa tapahtumaa tai kokemusta on mielestäni hyvä keino säilyttää tarinoita ja koristeellisuutta jälkipolville. Maalaukset, veistokset, arvokkaat taidekoruteokset ovat pitkäikäisiä muistikortteja. Ne eivät huku tietokoneen roskakorien bittimaailmaan eikä niitä ole helppo jäljitellä tai vääristellä. On yhteiskunnallisesti ja kulttuurillisesti tärkeää säilyttää vanhoja teoksia ja kerätä niihin liittyvää tutkimustietoa jälkipolviemme opiksi. Käsityötaide on aitoa tekemistä ja tutkimista aivojen muistin, mielen, järjen, kokemuksista saadun toteamuksen ja käsityön välillä. Lapsuusajan isän muotoilema hyljekoru tuo mieleen muistot liittyen mereen omana elementtinään, suurempana kuin maa, sen arvaamattomuuden ja tutkimattomuuden vuoksi. Tapahtumasta tai kokemuksesta valmistettu koru puhuttelee ja kertoo omaa tarinaa jälkipolvillekin. Korunvalmistus Suomessa liittyy muotialaan ja muuttuu trendien mukaan mutta kantaa mukanaan myös Suomalaisuuden historiaa eli historian eri tapahtumia ja käänteitä sekä yksilötasolla erilaisia tunteita ja merkityksiä. Korulla on tunnemuisti sidottuna aikaan. Korun merkitykset ja arvot kulkevat ammattimaisesti valmistetussa korussa. Nykypäivänä korunvalmistusmateriaaleja ovat jalometalleista kulta, hopea, platina, palladium sekä erilaiset jalokivet ja korukivet. Miellän korun ensisijaisesti koristautumiseen sekä kantajansa moniin muihinkin merkityksiin. Hyvin valmistettu koru on miellyttävä käyttää ja kantaa sekä elinkaari on pitkä. Teollisesti valmistetusta valikoimasta löytää usein koruja jotka sopivat kunkin merkkipäivään, mieltymyksiin tai kokemuksiin. Uniikki käsityönä valmistettu koru tarkoittaa yhtä tai muutamaa kantajalleen valmistettua korua.

Materiaalit ovat muuttuneet nykypäivän muotoilussa moniin eri materiaaleihin ja koen että entisajan jalometallista ja jalokivistä valmistetut korut ovat menettäneet jalansijaa edullisimpien ja ekologisempien materiaalien vuoksi. Mielestäni tähän on syynä taloudellinen tilanne sekä ekologisuuden ymmärtäminen. Jos ajattelee korun merkityksiä, arvoa ja tärkeyttä mikä koru on tai mitä se tarkoittaa oikeasti? Itse miellän korun koristeena ja arvonsa säilyttävänä joka on valmistettu jalometallista. Koru voi olla lahja tai itse hankittu mutta silti tärkeä kantajalleen mutta myös lahjan antajalle.

Korun valmistuksessa eettisyyteen voi kuulua myös yrityksen henkilöstö ja työolot. Mikä yrityksessä ja yrityksen toiminnoissa on eettisesti hyvin tai missä on parannettavan varaa? Eettisyyden päämääriä korunvalmistuksessa ovat kuinka paljon korunvalmistukseen liittyvä kaivostoiminta tuhoaa luontoa tai lisää ekologisuutta? Sekä toisaalta eettisyyden päämääriä korunvalmistusalan tai jonkin muun kauneudenhoitoon ja koristautumiseen liittyvän alan teollisessa toiminnassa. Myös yksilötasolla, kuinka eettinen tai toisaalta arvokas henkilökohtainen jalometallista valmistettu koru on suhteessa muuhun ihmisen hankkimaan koristautumiseen. Korunvalmistuksessa yrityksen ympäristöhuoli voi näkyä yrityksen arvoissa, brändissä, markkinoinnissa sekä palveluissa pitämällä yrityksen asiakkaat tietoisina yrityksen tavoitteesta pyrkiä kestävään liiketoimintaan korunvalmistuksessa. Esimerkiksi globaaliympäristöhuoli yrityksessä voi tarkoittaa korujen elinkaaren lisäämistä, uusien kestävien tulonlähteiden suunnittelua epäekologisten liiketoimien tilalle, epäekologisten valmistusmateriaalien vähentäminen suhteessa muihin materiaaleihin, kierrätysmateriaalien ensisijainen käyttö, korujen huoltopalvelu asiakkaille, korujen vuokrauspalvelu, korujen pakkausmateriaalien valinta sekä kestävän kuljetuslogistiikan käyttö. Paikallinen ympäristöhuoli korunvalmistusyrityksessä voi pitää sisällään yrityksen valmistuspaikkaa ja sen ympäristöä sekä oikeastaan koko ketjua valmistajalta myyntipaikkaan. Yrityksen kierrätyspisteet, kulkuneuvot, siisteys, ympäristön tila antavat kuvan yrityksestä kuinka eettisesti yritys suhtautuu ympäristöön ja kuinka tärkeänä paikallista ympäristöhuolta pidetään. Korun suunnittelussa luonnon huomioiminen voi näkyä esimerkiksi luontoaiheisilla tuotteilla, erilaisiin keräyksiin, luonnonsuojeluun liittyvien korujen suunnitteluun sekä luonnonsuojelu kampanjoihin osallistumisella. Jalometalleista ja jalokivistä valmistettu koru voi siis olla hyvinkin ekologinen johtuen pitkästä elinkaaresta ja kierrätettävyydestä.

Korunsuunnittelussa massavalmistukseen voi ottaa luonnon huomioon korun tavasta viestiä erilaisia asioita korun hankkineelle asiakasryhmälle. Koru voi esimerkiksi viestiä tai jopa ottaa kantaa vaikka jonkin katoavan eläinlajin elinolosuhteista tai ympäristön tilasta. Korumuotoilijakin voi vaikuttaa asiakassegmentteihin suunnittelullaan tuomalla eettiseen tavoitteeseen pyrkivällä muotoilulla. Kaikki tämä vaikuttaa vuosien saatossa yrityksen imagoon ja menestymiseen kansainvälisessäkin kilpailussa, koska varsinkin nuoret ovat hyvin perillä ekologisuudesta. Ekologisuus vaikuttaa nykypäivänä voimakkaasti ostopäätöksiin. Hyvin suunniteltu koru voi olla erittäin tärkeä ja merkityksellinen omistajalleen. Henkilökohtainen koru voi henkisellä tasolla luoda omistajalleen uskoa, toivoa, rakkautta, voimaa tai koru voi muistuttaa jostakin tärkeästä asiasta. Koru säilyttää henkisellä tasolla merkitykset koska koru on pitkäikäinen elinkaareltaan. Koru voi parhaimmillaan siirtyä sukupolvelta toiselle. Jokainen meistä kokee jonkin korumallin omalla tavallaan. Korun kokemiseen vaikuttaa omat henkilökohtaiset kokemukset ja muistot eletyssä elämässä.

Tekstiä voi vapaasti lainata mainitsemalla lähteen.

 

 

LÄHTEET

Anttila. 2005. Ilmaisu, teos, tekeminen ja tutkiva toiminta. Hamina: Akatiimi.

Kares. Kesola. 2011. Käyttäjälähtöisyyskurssi. Kuopion Muotoiluakatemia. Luentomateriaali kirjoittajan hallussa

Thoren, E. 2001. Helsingin Tuomiokirkon krypta. Helsinki: Thoren. Terve talous- hyvinvoiva talous- hyvinvoiva väestö talouskasvun perustana. Väestöliitto. Helsinki.

Pihlstöm.2012.www.filosofia.fi. Haettu 22.11.2012 internet osoitteesta: http://filosofia.fi/node/2409 Internetsivu. (toim).

Markkanen.2012. Haettu Iinternetosoitteesta: 14.11.2012: http://publications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20110077/urn_nbn_fi_uef-20110077.pdf.

 

 

 

Kirjoittaja: Juha Ryynänen 2017

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s