JUHA RYYNÄNEN

ARTIST PORTFOLIO

ESSEE 2018: Ihmisen vuosi. 2018 Human Year (Philosophy)

ESSEE. FILOSOFIAA; 2018 Ihmisen vuosi. Philosophy: 2018 Human Year

Kirjoittaja: Juha Ryynänen (MA)

2018 KALAJOKI

Ihmisen vuosi 

”Opettajan tulee uskoa oppilaaseensa, vaikka oppilas ei itse usko. Opettajan tulee uskoa oppilaaseensa, vaikka oppilas ei usko opettajaan. Opettajan työ syntyy uskosta. Se on välittämistä ilman ehtoja”. (Saarinen & Lonka 229, 2000).

”Filosofialla tulee olla henkilökohtaista merkitystä, sen tulee innostaa ja muuttaa. Tieto on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on avautua henkisesti uusiin suuntiin. Filosofian tarkoitus on synnyttää ajattelun liikettä”. (Martela, Järvilehto, Kenttä & Korhonen 15, 2013).

Filosofia ei ole itsenäinen ja erillinen saareke vaan vuorovaikutuksiltaan elävä hanke. Filosofia ei ole kuningaskunnan hallitsija vaan palvelija ja uskollinen matkakumppani. (Martela, Järvilehto, Kenttä & Korhonen 15, 2013). Pihlström kirjoittaa kirjassa Elämän filosofi että ”Saarisen käsitys filosofiasta on erilaisten ”ismien” vastustaminen. Hänestä filosofiassa ei siis ole mitään valmista oppia vaan filosofi käy jatkuvaa prosessia ajassa ja inhimillisessä kokemuksessa. Samalla hän tiivistää soveltavan filosofian järkiperäisen ymmärryksen tuotannoksi eli tuotekehitykseksi”. (Martela, Järvilehto, Kenttä & Korhonen 31, 2013). ”Hän tiivistää antiikkisen lupauksen filosofiassa kolmeen teesiin, jotka ovat: Filosofialla on oltava henkilökohtaista merkitystä, aikalaisdiagnostista merkitystä sekä filosofian tulee valottaa hyvän elämän olemusta.” (Martela, Järvilehto, Kenttä & Korhonen 35, 2013). ”Filosofia ei ole uskontoa, politiikkaa, pelkkiä päätöksiä, taidetta, kirjallisuutta, kulttuurikeskustelua, esseistiikkaa tai tiedettä. Filosofia on argumentatiivistä. Filosofian ydin on argumentaatio muttei kuitenkaan pelkästään sitä. Filosofia on uusien mahdollisuuksien löytämistä ja mahdollisuuksia ajatella toisin. Pragmastisessa filosofiassa etiikka on keskeisessä asemassa.”  (Martela, Järvilehto, Kenttä & Korhonen 45- 46, 2013).

”Filosofian ja filosofian kehittämisen välillä toimii kuin siltana soveltava filosofia.” Mikä on oikein ja hyvyyttä? Kuinka tulemme paremmiksi luonnon ja ihmisen tasapainoilussa? Jos asuisin aavikolla tai meren läheisyydessä, josta korallit ovat kadonneet saasteen vuoksi olisinko onnellinen? Miettisinkö koskaan olenko onnellinen omaan kotiin, ympäristöön tai tulevaisuuteen? Mikä suurin huoleni olisi? Toisaalta täällä suomessa en ole koskaan ajatellut olenko onnellinen, koska se on itsestään selvyys. Tietysti olen onnellinen, mutta huoli on sama koska tiedän globaalin ympäristöongelman ja ilmansaasteiden vaeltamisen ilmavirtojen mukana. En voi vaikuttaa tähän kuin omalta osalta mutta toimiiko kaikki ihmiset niin? On ristiriitaista kun koulutustasot, ihmisten odotukset ja toiveet elämältä sekä kilpailu johdattaa meitä eri suuntiin. Ihmiset ovat huolissaan maapallon ja ihmisen selviytymisestä, vallasta ja rahasta.

Taiteen filosofian tavoitteet ja tilanne: Kuka tarvitsee taideteoriaa? Taide-esitykset herättävät tunteita ja elämyksiä. ”Platonin dialogissa liioitteleva runonlausuja Ion kertoo, että lausunta esityksen aikana hän näkee kuulijoiden itkevän, katsovan häntä järkyttyneinä ja kauhistelevan hänen sanojaan”. (Lehtinen 7, 2009). Richard Wagner löytää taiteen kokemisesta jopa pelastuksen: ”Minä uskon jumalaan, Mozartiin ja Beethoveniin, uskon pyhään henkeen ja yhden jakamattoman taiteen totuuteen. Uskon että kaikki tulevat tämän taiteen kautta autuaimmiksi ja siksi on jokaiselle sallittu kuolla sen puolesta nälkäkuolema… Uskon, että sitä vastoin korkean taiteen uskolliset opetuslapset ovat autuaita auringon lämmittämien ja tuoksuvien sulosointujen taivaallisessa kudoksessa ja ovat yhtyneinä ikuisesti kaiken harmonian jumalalliseen lähteeseen – olkoon osani armollinen Aamen!” (Lehtinen 7, 2009).

”Taide toimii luonnollisena yhteisöllisenä käytäntönä ja esimerkiksi lapsille on luonteenomaista nauttia leikeistä, eleistä ja jäljittelystä. Taiteen tekeminen saa alkunsa näistä toiminnoista. Kyky esittää – teeskennellä, kuvitella, piirtää ja tunnistaa. Toiminnot kehittyvät yhdessä kaikkien muiden aistien, kuten puheen kanssa.” (Lehtinen 12, 2009).

Schillerin mukaan taiteella on kaksinainen tehtävä (yhteiskunnallismoraalisena hyvän välineenä ja päämääränä jo itsessään), jotka ovat kuitenkin ristiriitaisia. Modernin kulttuurin luonteeseen kuuluu että ilman erikoistuneita yhteiskunnallisia tehtäviä ja työjakoa ei ole myöskään kulttuuria. Eri puolilla maailmaa ihmiset ovat kehittäneet erilaisia tapoja ja yhteiskunnallisten tehtävien yhdistelmiä. Luontoa on alettu hallita erilaisten tiedon ja teknologioiden avulla ja samalla yhteiskunnalliset tehtävät ja työnjako ovat kehittyneet muotoihin, joita maapallon muilla lajeilla ei tavata, koska ihminen on erkaantunut luonnosta, joka on nähtävissä alkuasukkaiden ja eliitin rakenteissa. Eliitti menestyy luonnon kustannuksella kun alkuasukkaat ovat aina olleet osa luontoa käyttämällä sitä mikä riittää yksilön omaan ja yhteisön hyvinvointiin. Esimerkiksi sademetsien tai meren saastuttaminen ei ole alkuasukkaiden, saatikka eläinten aiheuttamaa, vaan luonto muuttuu sen mukaan kuinka sitä kohdellaan.

Väheneekö ihmisillä kilpailun lisääntyessä elinolosuhteista kiitollisuus ja luopuminen toisille ihmisille, muiden arvostaminen sekä jatkuvuuden suunnittelu jälkipolvien hyväksi? Syntyy tavoitteet rahalle, vallalle ja vapaudelle luonnon kustannuksella. Vastuu luonnon tilasta kuuluu jokaiselle ihmiselle.

Mihin taidetta tarvitaan tai mikä taiteen tehtävä on? Venkula toteaa kirjassa Must; Taiteen välttämättömyydestä että: ”Taiteella, tieteellä ja etiikalla on kullakin oma erilainen tehtävänsä. Tiede auttaa löytämään syiden ja seurausten järjestystä. Etiikan avulla voimme erotella mikä on oikeaa ja parasta. Taide johdattaa harmonisten suhteiden oivaltamiseen. Kauneudessa asiat ovat oikealla paikalla mutta rumuudessa väärällä paikalla. Esteettisyyden; ilmiöiden, kauneuden ja rumuuden erottelukykyä on ilmennyt ihmisten toiminnassa niin kauan kuin siitä jotakin tiedetään. Kaukaisimmat todistukset ovat kalliopiirrustukset ja kuvat luolien seinissä.” (Venkula 12, 2003).

”Taiteen omintakeinen tehtävä suhteessa johonkin toiseen ymmärretään. Esteettisen peruskategoriana on pidetty kauneutta. Kreikkalainen P.A. Michelis löysi kuusi esteettisen kategoriaan luonnehdintaa: Kauneus, ylevyys, traagisuus, koomisuus, rumuus, sulokkuus.” (Venkula 14, 2003).

Taiteilijakin suunnittelee teoksensa. Teoksen suunnittelu alkaa tehtyään päätöksen aloittaa teoksen tekeminen. Teoksen suunnittelu tapahtuu mielessä, ajatuksissa, hahmottelussa, kirjoittamalla, valokuvaamalla eli kaikilla asioilla mitä ajatuksissa muistaa sillä hetkellä ja mitä tulevalta teokselta toivoo. Jos taiteilija ei suunnittelisi teosta, häntä voisi kutsua aivokuolleeksi. Mietimmekö ajan haaskauksena aivan liikaa turhia asioita?

Yhteisöt ja ihmiset luovat itse toiminnoillaan ja tekemisillään tilauksen myös taiteelle, jonka joku toteuttaa erilaisissa yhteisöissä. Taiteilija ennemmin tutkii prosessissaan ympäristöä ja yhteiskuntaa oman kokemuksensa ja esittämänsä teoksensa kautta. Taide peilaa koettua aikaa mutta etsii myös tulevaa. Eri kulttuurit ja yhteisöt voivat kokea esteettisyyden tai epäesteettisyyden hyvin eri tavoilla. Esimerkkinä Mohammed pilapiirrokset, jotka voivat sananvapautta kannattavilta tuntua hauskalta ja mielihyvää tuottavilta mutta toisaalla kulttuureissa aiheuttaa suuttumusta. Koen että kyse on muustakin kuin äärilaidoista eri uskonnoissa ja sananvapaudessa. Ihmisten käyttäytyminen, olemus, elintavat, uskonnot, uskonnottomuus sekä eri kulttuurien tasa-arvoinen kunnioittaminen on kautta historian ollut aihe vastakkainasetteluun. Havainnot eri taiteen teoksista ovat luonnollista ja normaalia toimintaa, joilla ihmiset vertaavat kokemaansa tai käsittelevät omaa identiteettiään ja asemaa muihin ihmisiin ja yhteisöihin tai kansoihin.

”Eri teknologiat syntyivät vallankumouksellisesti, kuten vaihdantatalouden korvaava (raha 3000eaa), liikkumisen nopeuttaminen ja helpottumiseen suunniteltu (höyrykone 1712), ja unelma lentämisestä (lentokone 1900), avaruuden ja astronomian tutkimukseen kehitetty (kaukoputki 1608), järjestyksen, kontrollin ja mittaamisen välineeksi suunniteltu (mekaaninen kello 1735) mahdollisti monia tieteellisiä tutkimuksia mutta lisäsi stressiä. Bakteereja tappavat antibiootit keksittiin 1928 jotka ovat pelastaneet miljoonia ihmishenkiä, johon luonto on reakoinut kehittämällä vastustuskykyisiä superbakteereja. Ihmisen kykyyn hallita luontoa, saada lisää rahaa ja valtaa suhteessa luonnon kantokykyyn ovat aiheuttaneet kaikki konfliktit ja sodat. Aura keksittiin (6000eaa) joka loi perustan maapallon väestön kasvulle. Auraus kuluttaa maaperää mikä on johtanut saastuttavien lannotteiden käyttöön. Kirjoitustaito syntyi (3200 eaa) luvulla ja mahdollisti tiedon tallentamisen ja välittämisen tuleville sukupolville. Ihmisen omahyväisyys näkyy myös siinä että yli 5000- vuotta vanhaa taitoa ei vieläkään opeteta kaikille. Viidennes maapallon aikuisista ihmisistä ovat edelleen lukutaidottomia pääosin afrikan, aasian ja amerikan alueilla.” (internetlähde: historia.fi/tekniikka/keksinnöt/top-10-merkittävimmät keksinnöt). (ww.stat.fi/up/tietoaika/tilaajat/ta

Elämäkö on kehittynyt siihen, että jonkun eläväisen elämää säädellään ennakkoon ilman hänen omaa suostumusta? Ihmisen omaa tahtoa ei joskus oteta huomioon, miksi? Miksi ei noteerattaisi omaa tahtoa? Ennakkokäsitykset toisista ihmisistä voivat olla ihan mitä mielikuvitus tuottaa. Kilpailu vertailemalla lähes kaikesta tekee ihmisestä entistä ahneemman, ahneemman hyötymällä toisista. Onneksi on olemassa vertailuja, joista koko ihmiskunta voi hyötyä.

Eläimet hoitavat itse itsensä ja myös toisiaan ja voivat paremmin kuin ihmiset. Ovatko ihmiset itse aiheuttaneet oman kasvavan lääkinnän tarpeensa tehoviljelyllä, metsätaloudella, tehotyöskentelyllä ja kellokortti aikatauluillaan? Johon lääketeollisuus on vastannut vähintään kysynnän mukaan. Ihminen yrittää kehittää luonnottomia parannuskeinoja siihen että ihminen eläisi lähes ikuisesti, joka vaikuttaa utopialta, koska luonto vastustaa sitä kehittämällä yhä voimakkaampia bakteereja sekä tauteja tai luonnonmullistuksia. Ihmisen ainut vihollinen on toinen ihminen ja itse. On ollut jo kauan näkyvissä mitä olemme planeetalla saaneet aikaan? Luonto eheytyy helposti eläimille muttei kestä ihmisten kulutusta. Milloin ihmisestä tulee yksi? siis eläisimme ilman toisten yhteisöjen syyttämistä historiassa nykytilanteesta, joka on mielestäni loputon tie. Milloin lopetamme keskinäisen taistelun ja huolestumme ympäristöstä ja lajeista sekä samalla planeetalla elävistä ihmisistä?

Yhteiskunta toimii tekemällä ihmiset tiettyyn muottiin, jos et sovi muotiin, jokin systeemi pakottaa sinut siihen muottiin. Ellet sovi muottiin sittenkään sinut helposti leimataan vajaaksi tai kriminaaliksi. Yhtälailla voit olla uudistusmielinen ja älykäs, eri tavalla älykäs, joka on huomannut nykyisen elämäntyylin päämäärän ja toimiikin toisin, poiketen tästä muotista. Se on mielestäni soveltavaa filosofiaa ja elämää.

Aina jotain enemmän, parempaa, suurempaa, jota seuraa riita, konflikti, sota, evakko, ihmisten muutot, rauha, talouden notkahdus, uudelleen rakentaminen, kilpailu, omistaminen, riita, konflikti. Tätä samaa kehää olemme kiertäneet vuosituhansia, koska ihmisen ainut vihollinen on toinen ihminen. Tämä haluan ”kalifiksi kalifin paikalle” ajatus on sisäänrakennettu syntyjään meihin ihmisiin, jotta kantamme pysyisi luonnon kantokyvylle tasapainoisena. Toimimme sitten niin tai näin, kulutusyhteiskunnassa tai ekologisesti viisaasti niin luonto pyrkii tasapainoon kehittämällä uusia tauteja, luonnonmullistuksia, maapallon lämpötilan vaihteluja, mannerjäätikön sulamista ja jäätymistä, jolle me ihmiset saati eläimet, emme voi mitään. Maapallolla eri lajeja kuolee sukupuuttoon uusien syntyessä ja ihmiset ovat yksi näistä lajeista.

Jos saisin valita kummassa haluan elää ja viettää aikaa? Tai toivoisin missä lapseni asuisivat tulevaisuudessa? Avaruudessa vai maapallolla? Valintani olisi maapallo. Tästä syystä uskon vielä siihen että tämä yksi planeetta jossa elämme riittäisi meille.

Luonnon kustannuksella on ollut aiemmin helppo vaurastua ja olemme ohittaneet käännekohdan kun luonto ei enää toimikaan samankaltaisesti kuten ennen. Ihminen on totutellut elämään ajatellen vain omaa sukupolvea, tyytymättä kohtuuteen luonnon kuluttamisessa. Riittämättömyys ympärillä olevaan on yksi syy muuttaa luontoa. Luonto on jo itsessään tasapainoinen valmiiksi sisältäen rumaa ja kaunista sopusoinnussa, jonka ihminen on osittain rakentanut kaupungeiksi omien kysynnästä tulevien trendien ja kilpailun innoittamana. Kyse tulevaisuuden menestymisessä on ennemmin siitä kuinka vältämme enempää ympäristöongelmaa? verrattuna kuinka puhdistaisimme luontoa? Eli asenne ja elintapamuutoksesta riippuu tulevaisuus. Mielestäni avaimet tulevaisuuteen on ainakin suunnittelijoilla, jotka päättävät materiaalit tuotteisiin sekä sijoittajilla ja kuluttajilla, jotka valitsevat hankkimansa tuotteen. Lisäksi myös verotus ja erilaiset kannustimet voivat ohjata kuluttamista ympäristöystävällisiin tuotteisiin.

Emme ihmisinä opi vieläkään menneestä historiasta, koska tietotaito ei siirry syntyvään lapseen vanhemmista, vaan vasta kasvatuksen, koulutuksen ja elämänkokemuksen myötä. Ainoastaan geeniperimän taidot voi ilmetä jossakin tekemisessä elämän varrella. Meidät opetetaan suomessa lapsesta saakka opiskelemaan lähes aivopesunomaisesti päämääränä työpaikka ja ansiotulo maksiminopeudella seurauksista huolimatta. Se on hyvä käytäntö mutta luonnon kannalta toivoen opetus voisi olla enemmän kestävän kehityksen oppien mukaista. Toimimme aikuisina osittain niin kuin lapsena ja nuorina opimme. Ennen vanhaan yleisesti opetus lapselle siirtyi koulutuksen lisäksi vanhemmilta, joissa päämääränä tai toiveena oli korkeakoulutus, hyvä työpaikka, koti, perhe, lapsia, kesämökki, auto ja irtaimisto, jotta sinut hyväksyttäisiin yhteisöön normaalina kansalaisena. Ihminen innostuu ja kyllästyy nopeasti sekä muuttuu vanhetessaan, mutta lopulta jäljelle jää toimintoja, joista aidosti pitää.

Kiitos, kun vierailit sivustolla.

LÄHTEET

George Dickie. Estetiikan Historia. Estetiikka: Tutkimusalue, käsitteitä ja ongelmia. (suom.) H. Kannisto. 1990 Helsinki

Marcia Muelder Eaton. Estetiikan ydinkysymyksiä. (suom.) Pekka Rantanen. Helsingin yliopiston ja Lahden tutkimus ja koulutuskeskus 1994. Gummerus. 1995. Jyväskylä

Martela, Järvilehto, Kenttä, Korhonen (toim.) Esa Saarinen elämän filosofi. Aalto yliopisto. 2013. Helsinki

Richard Eldridge. Johdatus taiteen filosofiaan, 2003. (suom.) Markku Lehtinen. Gaudeamus. 2009. Helsinki

Saarinen & Lonka. Muodon muutos. Wsoy. 2000. Helsinki

Venkula. MUST. Taiteen välttämättömyydestä. Kirjapaja. Helsinki. Kirjapaino Jyväskylä. 2003

INTERNET LÄHTEET:

Internetlähde. Haettu osoitteesta: (historia.fi/tekniikka/keksinnöt/top-10-merkittävimmät keksinnöt). (www.stat.fi/up/tietoaika/tilaajat/ta).

Ihmisen vuosi

🔵 Opettajan tärkein tehtävä on uskoa oppilaan mahdollisuuksiin, myös silloin kun oppilas itse epäilee omia kykyjään tai suhtautuu epäluuloisesti opettajaan. Tämä usko muodostaa opettajan työn ytimen – se on välittämistä ilman ehtoja (ehto = vaatimus, edellytys). (Saarinen & Lonka 229, 2000).

🔵 Filosofian tulee olla enemmän kuin vain teoreettista tietoa – sen pitää innostaa, herättää tunteita ja auttaa ihmistä avautumaan uusille ajattelutavoille. Filosofian tehtävä on käynnistää ajattelun liike (liike = muutos, aktiivinen prosessi). (Martela, Järvilehto, Kenttä & Korhonen 15, 2013).

🔵 Filosofia ei ole eristetty saareke (saareke = irrallinen alue), vaan se elää vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Se ei ole hallitsija, joka määrää, vaan kumppani, joka tukee ihmistä ajattelussa ja elämässä. Filosofia kulkee ihmisen rinnalla, ei hänen yläpuolellaan. (Martela, Järvilehto, Kenttä & Korhonen 15, 2013).

🔵 Pihlströmin mukaan (Pihlström = suomalainen filosofi) filosofi Esa Saarisen ajattelussa korostuu ajatus, että filosofia ei ole valmis oppirakennelma, vaan jatkuvasti kehittyvä prosessi, joka elää ajassa ja kokemuksissa. Saarinen vastustaa kaikenlaisia ”ismejä” (ismi = oppisuunta, esimerkiksi sosialismi, kapitalismi). (Martela, Järvilehto, Kenttä & Korhonen 31, 2013).

🔵 Saarisen mukaan filosofian tulee täyttää kolme tehtävää:

  • Henkilökohtainen merkitys (eli koskettaa omaa elämää)
  • Aikalaisdiagnostiikka (aikalaisdiagnostiikka = kyky tunnistaa oman ajan ongelmia ja ilmiöitä)
  • Hyvän elämän olemuksen valottaminen (eli näyttää, mitä hyvä elämä voi tarkoittaa). (Martela, Järvilehto, Kenttä & Korhonen 35, 2013).

🔵 Filosofia ei ole uskonto, politiikka, taidetta, tiedettä tai esseistiikkaa (esseistiikka = pohdiskelevaa kirjoittamista), vaan sen ydin on argumentaatiossa (argumentaatio = perusteltu väittely ja ajattelu). Filosofian tarkoitus on etsiä uusia mahdollisuuksia ja uusia tapoja ajatella, erityisesti etiikan (etiikka = moraalifilosofia, oikean ja väärän pohtiminen) avulla. (Martela, Järvilehto, Kenttä & Korhonen 45–46, 2013).

Soveltava filosofia ja ympäristötietoisuus

🔵 Soveltava filosofia toimii siltana teorian ja käytännön välillä. Se kysyy: mikä on oikein? Miten elämme tasapainossa luonnon kanssa?

🔵 Kuvittele asuvasi paikassa, missä korallit ovat kadonneet saasteiden takia. Olisitko onnellinen? Mietitkö koskaan, oletko tyytyväinen kotiisi, ympäristöösi tai tulevaisuuteesi? Suomessa onnellisuus voi tuntua itsestäänselvyydeltä, mutta huoli ympäristön tilasta ei tunne rajoja.

🔵 Vaikka yksilö voi toimia vastuullisesti, globaaleja ongelmia ratkaistaan vain yhteisvoimin. Koulutus, kilpailu ja ihmisten odotukset vetävät meitä eri suuntiin, mutta luonnon ja ihmiskunnan tulevaisuus pitäisi yhdistää meidät yhteiseen tavoitteeseen.

Taiteen merkitys

🔵 Taide herättää tunteita ja tarjoaa kokemuksia. Jo antiikin ajoista lähtien (antiikki = vanha kreikkalainen ja roomalainen kulttuuri) on tunnistettu taiteen voima liikuttaa ihmisiä. Esimerkiksi Platonin dialogeissa (dialogi = keskustelumuotoinen esitys) runonlausuja Ion kertoo kuulijoidensa itkeneen ja järkyttyneen esityksestä. (Lehtinen 7, 2009).

🔵 Richard Wagner näki taiteessa jopa pelastuksen ihmiskunnalle ja vertasi suuria säveltäjiä pyhiin olentoihin, jotka yhdistävät ihmisiä jumalalliseen harmoniaan. (Lehtinen 7, 2009).

🔵 Taide syntyy luontaisesta ihmisen tarpeesta leikkiä, jäljitellä ja kuvitella. Jo pienet lapset piirtävät, elehtivät ja esittävät, ja näin he kehittävät esteettistä (esteettinen = kauneutta koskeva) ymmärrystä yhdessä muiden aistien, kuten puheen, kanssa. (Lehtinen 12, 2009).

Taide ja yhteiskunta

🔵 Schillerin mukaan taiteella on kaksinainen tehtävä: se toimii sekä yhteiskunnallisen hyvän välineenä että itsenäisenä päämääränä. (kaksinainen = kahteen jakautuva). Moderni yhteiskunta tarvitsee työnjakoa, mutta se on myös etäännyttänyt ihmisen luonnosta.

🔵 Eliitti (eliitti = valta-asemassa oleva vähemmistö) hyötyy usein luonnon kustannuksella, kun taas alkuperäiskansat ovat eläneet luonnon kanssa sopusoinnussa, käyttäen vain sen mitä tarvitsevat.

🔵 Kilpailun kasvu uhkaa yhteisöllisyyttä ja kiitollisuutta. Raha, valta ja vapauden tavoittelu ovat alkaneet syrjäyttää arvostuksen luontoa ja toisia ihmisiä kohtaan.

Taiteen välttämättömyys

🔵 Venkulan mukaan taiteen, tieteen ja etiikan tehtävät ovat erilaisia mutta yhtä tärkeitä:

  • Tiede paljastaa syy-seuraussuhteet.
  • Etiikka määrittää oikean ja väärän.
  • Taide johdattaa ymmärtämään harmonisia suhteita. (harmonia = tasapaino ja sopusointu).

🔵 Kauneus on esteettisen kokemuksen ydin, mutta esteettisiä kategorioita (kategoria = luokittelu) ovat myös ylevyys (ylevyys = mahtavuus ja kunnioitusta herättävä), traagisuus (traaginen = surullinen ja kohtalokas), koomisuus (koominen = huvittava), rumuus ja sulokkuus. (Venkula 12–14, 2003).

Teknologian ja yhteiskunnan kehitys

🔵 Teknologian kehitys on mahdollistanut paljon: raha (3000 eaa.), höyrykone (1712), lentokone (1900), kaukoputki (1608) ja antibiootit (1928) ovat mullistaneet maailmaa. (mullistaa = muuttaa perusteellisesti).

🔵 Samalla kehitys on lisännyt kilpailua, ympäristötuhoja ja stressiä. Luonnon kantokyky (kantokyky = kuinka paljon luonto kestää) on usein ylitetty, ja ihmisen hybris (hybris = ylimielisyys, liiallinen itserakkaus) on käynyt kohtalokkaaksi.

🔵 Yhä tänäkin päivänä viidennes maailman aikuisista on lukutaidottomia, erityisesti Afrikassa, Aasiassa ja Amerikassa.

Pohdintaa ihmisen roolista

🔵 Onko elämä mennyt siihen, että elämme ennalta määrätyissä muoteissa (muotti = kaavamainen malli)? Jos poikkeat normista, saatat joutua leimatuksi. Kuitenkin juuri normien haastaminen ja uuden ajattelun luominen on soveltavan filosofian ydin.

🔵 Historiallisesti olemme kiertäneet samaa kehää: kilpailua, riitaa, sotaa, jälleenrakennusta ja uutta kilpailua. Ihmisen suurin vihollinen on yhä toinen ihminen.

🔵 Luonto selviää ilman ihmistä, mutta ihminen ei selviä ilman luontoa. Tämä tasapaino olisi syytä tunnistaa ennen kuin on liian myöhäistä.

Lähdeviite:

Kirjoittaja: Juha Ryynänen (MA)
Kalajoki 2018
Paranneltu ja muokattu ChatGPT:llä (OpenAI, 2025).

The Human Year

🔵 The most important task of a teacher is to believe in the potential of their students, even when the students themselves doubt their abilities or view the teacher with suspicion. This belief forms the core of the teacher’s work—it is caring without conditions (a condition = a requirement). (Saarinen & Lonka 229, 2000).

🔵 Philosophy should be more than just theoretical knowledge—it must inspire, evoke emotions, and help individuals open up to new ways of thinking. The task of philosophy is to initiate the movement of thought (movement = change, an active process). (Martela, Järvilehto, Kenttä & Korhonen 15, 2013).

🔵 Philosophy is not an isolated island (island = separate area), but lives in interaction with its environment. It is not a ruler that commands, but a companion that supports humans in thinking and living. Philosophy walks alongside the individual, not above them. (Martela, Järvilehto, Kenttä & Korhonen 15, 2013).

🔵 According to Pihlström (Pihlström = Finnish philosopher), Esa Saarinen’s thinking emphasizes that philosophy is not a finished doctrinal structure but an evolving process that lives through time and experience. Saarinen resists all forms of ”isms” (ism = school of thought, e.g., socialism, capitalism). (Martela, Järvilehto, Kenttä & Korhonen 31, 2013).

🔵 According to Saarinen, philosophy should fulfill three tasks:

  • Personal significance (i.e., touching one’s own life)
  • Diagnosis of contemporary issues (i.e., the ability to recognize problems and phenomena of one’s time)
  • Illuminating the nature of a good life (i.e., showing what a good life can mean). (Martela, Järvilehto, Kenttä & Korhonen 35, 2013).

🔵 Philosophy is not religion, politics, art, science, or essayistic writing (essayistic = reflective writing), but its core lies in argumentation (argumentation = reasoned debate and thinking). The purpose of philosophy is to seek new possibilities and ways of thinking, especially through ethics (ethics = moral philosophy, the contemplation of right and wrong). (Martela, Järvilehto, Kenttä & Korhonen 45–46, 2013).

Applied Philosophy and Environmental Awareness

🔵 Applied philosophy acts as a bridge between theory and practice. It asks: what is right? How can we live in balance with nature?

🔵 Imagine living in a place where coral reefs have disappeared due to pollution. Would you be happy? Do you ever reflect on whether you are satisfied with your home, your environment, or your future? In Finland, happiness may seem self-evident, but concern for the environment knows no borders.

🔵 Although individuals can act responsibly, global problems can only be solved through collective efforts. Education, competition, and societal expectations pull us in different directions, but the future of nature and humanity should unite us around a shared goal.

The Significance of Art

🔵 Art evokes emotions and offers experiences. Since ancient times (antiquity = the culture of ancient Greece and Rome), the power of art to move people has been recognized. For example, in Plato’s dialogues (dialogue = a conversational presentation), the rhapsode Ion recounts how his performances caused audiences to weep and be shaken. (Lehtinen 7, 2009).

🔵 Richard Wagner even saw art as humanity’s salvation and compared great composers to sacred beings who connect people to divine harmony. (Lehtinen 7, 2009).

🔵 Art emerges from the innate human need to play, imitate, and imagine. Even small children draw, gesture, and perform, thereby developing aesthetic (aesthetic = related to beauty) understanding alongside other senses, such as speech. (Lehtinen 12, 2009).

Art and Society

🔵 According to Schiller, art has a dual role: it serves both as an instrument of societal good and as an autonomous end in itself (dual = divided into two aspects). Modern society requires a division of labor, but it has also distanced humans from nature.

🔵 Elites (elite = a powerful minority) often benefit at the expense of nature, whereas indigenous peoples have lived in harmony with nature, using only what they need.

🔵 Increasing competition threatens community spirit and gratitude. The pursuit of money, power, and freedom has begun to overshadow appreciation for nature and for other people.

The Necessity of Art

🔵 According to Venkula, the tasks of art, science, and ethics are different but equally important:

  • Science reveals causal relationships.
  • Ethics determines what is right and wrong.
  • Art leads us to understand harmonious relationships (harmony = balance and concord).

🔵 Beauty is at the heart of aesthetic experience, but aesthetic categories (category = classification) also include the sublime (sublime = greatness and awe-inspiring), the tragic (tragic = sorrowful and fateful), the comic (comic = amusing), the ugly, and the graceful. (Venkula 12–14, 2003).

The Development of Technology and Society

🔵 Technological advances have enabled much: money (3000 BCE), the steam engine (1712), the airplane (1900), the telescope (1608), and antibiotics (1928) have all revolutionized the world (revolutionize = to change fundamentally).

🔵 At the same time, development has increased competition, environmental destruction, and stress. The carrying capacity of nature (carrying capacity = how much nature can withstand) has often been exceeded, and human hubris (hubris = arrogance, excessive pride) has proven fatal.

🔵 Even today, one-fifth of the world’s adult population remains illiterate, especially in Africa, Asia, and the Americas.

Reflections on the Human Role

🔵 Has life been reduced to living within predetermined molds (mold = a rigid pattern)? Deviating from the norm can lead to stigmatization. Yet challenging norms and creating new ways of thinking are at the heart of applied philosophy.

🔵 Historically, we have circled the same patterns: competition, conflict, war, reconstruction, and renewed competition. Humanity’s greatest enemy remains itself.

🔵 Nature can survive without humans, but humans cannot survive without nature. This balance must be recognized before it is too late.

Reference:

Author: Juha Ryynänen (MA)
Kalajoki 2018
Enhanced and edited with ChatGPT (OpenAI, 2025).