2018 Ihmisen vuosi. 2018 Human Year (Philosophy)

FILOSOFIAA: 2018 Ihmisen vuosi. Philosophy: 2018 Human Year

Kirjoittaja: Juha Ryynänen MA

 

 

Ihmisen vuosi 2018

Opettajan tulee uskoa oppilaaseensa, vaikka oppilas ei itse usko. Opettajan tulee uskoa oppilaaseensa, vaikka oppilas ei usko opettajaan. Opettajan työ syntyy uskosta. Se on välittämistä ilman ehtoja”. (Saarinen & Lonka 229, 2000).

”Filosofialla tulee olla henkilökohtaista merkitystä, sen tulee innostaa ja muuttaa. Tieto on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on avautua henkisesti uusiin suuntiin. Filosofian tarkoitus on synnyttää ajattelun liikettä”. (Martela, Järvilehto, Kenttä & Korhonen 15, 2013).

Filosofia ei ole itsenäinen ja erillinen saareke vaan vuorovaikutuksiltaan elävä hanke. Filosofia ei ole kuningaskunnan hallitsija vaan palvelija ja uskollinen matkakumppani. (Martela, Järvilehto, Kenttä & Korhonen 15, 2013). Pihlström kirjoittaa kirjassa Elämän filosofi että ”Saarisen käsitys filosofiasta on erilaisten ”ismien” vastustaminen. Hänestä filosofiassa ei siis ole mitään valmista oppia vaan filosofi käy jatkuvaa prosessia ajassa ja inhimillisessä kokemuksessa. Samalla hän tiivistää soveltavan filosofian järkiperäisen ymmärryksen tuotannoksi eli tuotekehitykseksi”. (Martela, Järvilehto, Kenttä & Korhonen 31, 2013). Hän tiivistää antiikkisen lupauksen filosofiassa kolmeen teesiin, jotka ovat: Filosofialla on oltava henkilökohtaista merkitystä, aikalaisdiagnostista merkitystä sekä filosofian tulee valottaa hyvän elämän olemusta. (Martela, Järvilehto, Kenttä & Korhonen 35, 2013). Filosofia ei ole uskontoa, politiikkaa, pelkkiä päätöksiä, taidetta, kirjallisuutta, kulttuurikeskustelua, esseistiikkaa tai tiedettä. Filosofia on argumentatiivistä. Filosofian ydin on argumentaatio muttei kuitenkaan pelkästään sitä. Filosofia on uusien mahdollisuuksien löytämistä ja mahdollisuuksia ajatella toisin. Pragmastisessa filosofiassa etiikka on keskeisessä asemassa. (Martela, Järvilehto, Kenttä & Korhonen 45- 46, 2013).

Filosofian ja filosofian kehittämisen välillä toimii kuin siltana soveltava filosofia. Mikä on oikein ja hyvyyttä? Kuinka tulemme paremmiksi luonnon ja ihmisen tasapainoilussa? Jos asuisin aavikolla tai meren läheisyydessä, josta korallit ovat kadonneet saasteen vuoksi olisinko onnellinen? Miettisinkö koskaan olenko onnellinen omaan kotiin, ympäristöön tai tulevaisuuteen? Mikä suurin huoleni olisi? Toisaalta täällä  suomessa en ole koskaan ajatellut olenko onnellinen, koska se on itsestään selvyys. Tietysti olen onnellinen, mutta huoli on sama koska tiedän globaalin ympäristöongelman ja ilmansaasteiden vaeltamisen ilmavirtojen mukana. En voi vaikuttaa tähän kuin omalta osalta mutta toimiiko kaikki ihmiset niin? On ristiriitaista kun koulutustasot, ihmisten odotukset ja toiveet elämältä sekä kilpailu johdattaa meitä eri suuntiin. Ihmiset ovat huolissaan maapallon ja ihmisen selviytymisestä, vallasta ja rahasta.

Taiteen filosofian tavoitteet ja tilanne: Kuka tarvitsee taideteoriaa? Taide-esitykset herättävät tunteita ja elämyksiä. ”Platonin dialogissa liioitteleva runonlausuja Ion kertoo, että lausunta esityksen aikana hän näkee kuulijoiden itkevän, katsovan häntä järkyttyneinä ja kauhistelevan hänen sanojaan”. (Lehtinen 7, 2009). Richard Wagner löytää taiteen kokemisesta jopa pelastuksen: ”Minä uskon jumalaan, Mozartiin ja Beethoveniin, uskon pyhään henkeen ja yhden jakamattoman taiteen totuuteen. Uskon että kaikki tulevat tämän taiteen kautta autuaimmiksi ja siksi on jokaiselle sallittu kuolla sen puolesta nälkäkuolema… Uskon, että sitä vastoin korkean taiteen uskolliset opetuslapset ovat autuaita auringon lämmittämien ja tuoksuvien sulosointujen taivaallisessa kudoksessa ja ovat yhtyneinä ikuisesti kaiken harmonian jumalalliseen lähteeseen – olkoon osani armollinen Aamen!” (Lehtinen 7, 2009).

Taide toimii luonnollisena yhteisöllisenä käytäntönä ja esimerkiksi lapsille on luonteenomaista nauttia leikeistä, eleistä ja jäljittelystä. Taiteen tekeminen saa alkunsa näistä toiminnoista. Kyky esittää – teeskennellä, kuvitella, piirtää ja tunnistaa. Toiminnot kehittyvät yhdessä muiden aistien kuten puheen kanssa. (Lehtinen 12, 2009).

Schillerin mukaan taiteella on kaksinainen tehtävä (yhteiskunnallismoraalisena hyvän välineenä ja päämääränä jo itsessään), jotka ovat kuitenkin ristiriitaisia. Modernin kulttuurin luonteeseen kuuluu että ilman erikoistuneita yhteiskunnallisia tehtäviä ja työjakoa ei ole myöskään kulttuuria. Eri puolilla maailmaa ihmiset ovat kehittäneet erilaisia tapoja ja yhteiskunnallisten tehtävien yhdistelmiä. Luontoa on alettu hallita erilaisten tiedon ja teknologioiden avulla ja samalla yhteiskunnalliset tehtävät ja työnjako ovat kehittyneet muotoihin, joita maapallon muilla lajeilla ei tavata, koska ihminen on erkaantunut luonnosta joka on nähtävissä alkuasukkaiden ja eliitin rakenteissa. Eliitti menestyy luonnon kustannuksella kun alkuasukkaat ovat aina olleet osa luontoa käyttämällä sitä mikä riittää yksilön omaan ja yhteisön hyvinvointiin. Esimerkiksi sademetsien tai meren saastuttaminen ei ole alkuasukkaiden saatikka eläinten aiheuttamaa vaan luonto muuttuu sen mukaan kuinka sitä kohdellaan.

Väheneekö ihmisillä kilpailun lisääntyessä elinolosuhteista kiitollisuus ja luopuminen toisille ihmisille, muiden arvostaminen sekä jatkuvuuden suunnittelu jälkipolvien hyväksi? Syntyy tavoitteet rahalle, vallalle ja vapaudelle luonnon kustannuksella.

Mihin taidetta tarvitaan tai mikä taiteen tehtävä on? Venkula toteaa kirjassa Must; Taiteen välttämättömyydestä; kirjassa että: Taiteella, tieteellä ja etiikalla on kullakin oma erilainen tehtävänsä. Tiede auttaa löytämään syiden ja seurausten järjestystä. Etiikan avulla voimme erotella mikä on oikeaa ja parasta. Taide johdattaa harmonisten suhteiden oivaltamiseen. Kauneudessa asiat ovat oikealla paikalla mutta rumuudessa väärällä paikalla. Esteettisyyden; ilmiöiden, kauneuden ja rumuuden erottelukykyä on ilmennyt ihmisten toiminnassa niin kauan kuin siitä jotakin tiedetään. Kaukaisimmat todistukset ovat kalliopiirrustukset ja kuvat luolien seinissä. (Venkula 12, 2003).

Taiteen omintakeinen tehtävä suhteessa johonkin toiseen ymmärretään. Esteettisen peruskategoriana on pidetty kauneutta. Kreikkalainen P.A. Michelis löysi kuusi esteettisen kategoriaan luonnehdintaa: Kauneus, ylevyys, traagisuus, koomisuus, rumuus, sulokkuus. (Venkula 14, 2003).

Taiteilijakin suunnittelee teoksensa. Teoksen suunnittelu alkaa tehtyään päätöksen aloittaa teoksen tekeminen. Teoksen suunnittelu tapahtuu mielessä, ajatuksissa, hahmottelussa, kirjoittamalla, valokuvaamalla eli kaikilla asioilla mitä ajatuksissa muistaa sillä hetkellä ja mitä tulevalta teokselta toivoo. Jos taiteilija ei suunnittelisi teosta, häntä voisi kutsua aivokuolleeksi. Mietimmekö ajan haaskauksena aivan liikaa turhia asioita?

Yhteisöt ja ihmiset luovat itse toiminnoillaan ja tekemisillään tilauksen myös taiteelle, jonka joku toteuttaa erilaisissa yhteisöissä. Taiteilija ennemmin tutkii prosessissaan ympäristöä ja yhteiskuntaa oman kokemuksensa ja esittämänsä teoksensa kautta. Taide peilaa koettua aikaa mutta etsii myös tulevaa. Eri kulttuurit ja yhteisöt voivat kokea esteettisyyden tai epäesteettisyyden hyvin eri tavoilla. Esimerkkinä Mohammed pilapiirrokset, jotka voivat sananvapautta kannattavilta tuntua hauskalta ja mielihyvää tuottavilta mutta toisaalla kulttuureissa aiheuttaa suuttumusta. Koen että kyse on muustakin kuin äärilaidoista eri uskonnoissa ja sananvapaudessa. Ihmisten käyttäytyminen, olemus, elintavat, uskonnot, uskonnottomuus sekä eri kulttuurien tasa-arvoinen kunnioittaminen on kautta historian ollut aihe vastakkainasetteluun. Havainnot eri taiteen teoksista ovat luonnollista ja normaalia toimintaa, joilla ihmiset vertaavat kokemaansa tai käsittelevät omaa identiteettiään ja asemaa muihin ihmisiin ja yhteisöihin tai kansoihin.

Article IHMISEN VUOSI 2018

"IHMISEN VUOSI 2018 Nykyinen kehitys omistamisesta ja hallitsemisesta on alkanut jo aikoina kun joku ihminen on asuttanut luolia, kunnes joku toinen on vallannut tai saanut luolan. Luolaan saattoi jäädä vain seinämaalaus edellisestä asukkaasta. Kyse on ihmisen selviytymisestä luonnossa ja sen hallitsemisesta tai hallitsemattomuudesta. Tarkoitan luonnon hallitsemista kestävästi niin että jälkipolvillekin jää maapallosta jotakin jäljelle. Ihminen kyllästyy ja laiskistuu herkästi luontaisesti sekä vaeltaa monista eri syistä. Teknologiat ovat..."

€5,00

 alkaneet syntyä n. 1700- luvulla. Eri teknologiat syntyivät vallankumouksellisesti, kuten vaihdantatalouden korvaava (raha 3000eaa), liikkumisen nopeuttaminen ja helpottumiseen suunniteltu (höyrykone 1712), ja unelma lentämisestä (lentokone 1900), joka on nykyään yksi saastuttavimmista asioista, kunnes moottorit kehittyvät. Avaruuden ja astronomian tutkimukseen kehitetty (kaukoputki 1608), järjestyksen, kontrollin ja mittaamisen välineeksi suunniteltu (mekaaninen kello 1735) mahdollisti monia tieteellisiä tutkimuksia mutta lisäsi stressiä. Bakteereja tappavat antibiootit keksittiin 1928 jotka ovat pelastaneet miljoonia ihmishenkiä, johon luonto on reakoinut kehittämällä vastustuskykyisiä superbakteereja. Ihmisen kykyyn hallita luontoa, saada lisää rahaa ja valtaa suhteessa luonnon kantokykyyn ovat aiheuttaneet kaikki konfliktit ja sodat. Aura keksittiin (6000eaa) joka loi perustan maapallon väestön kasvulle. Auraus kuluttaa maaperää mikä on johtanut saastuttavien lannotteiden käyttöön. Kirjoitustaito syntyi (3200 eaa) luvulla ja mahdollisti tiedon tallentamisen ja välittämisen tuleville sukupolville. Ihmisen omahyväisyys näkyy myös siinä että yli 5000- vuotta vanhaa taitoa ei vieläkään opeteta kaikille. Viidennes maapallon aikuisista ihmisistä ovat edelleen lukutaidottomia pääosin afrikan, aasian ja amerikan alueilla. (internetlähde: historia.fi/tekniikka/keksinnöt/top-10-merkittävimmät keksinnöt). (ww.stat.fi/up/tietoaika/tilaajat/ta

Elämäkö on kehittynyt siihen, että jonkun eläväisen elämää säädellään ennakkoon ilman hänen omaa suostumusta? Ihmisen omaa tahtoa ei joskus oteta huomioon, miksi? Miksi ei noteerattaisi omaa tahtoa? Ennakkokäsitykset toisista ihmisistä voivat olla ihan mitä mielikuvitus tuottaa. Kilpailu vertailemalla lähes kaikesta tekee ihmisestä entistä ahneemman, ahneemman hyötymällä toisista. Onneksi on olemassa vertailuja, josta koko ihmiskunta voi hyötyä.

Eläimet hoitavat itse itsensä ja myös toisiaan ja voivat paremmin kuin ihmiset. Ovatko ihmiset itse aiheuttaneet oman kasvavan lääkinnän tarpeensa tehoviljelyllä, tehotyöskentelyllä ja kellokortti aikatauluillaan? Johon lääketeollisuus on vastannut vähintään kysynnän mukaan. Ihminen yrittää kehittää luonnottomia parannuskeinoja siihen että ihminen eläisi lähes ikuisesti, joka vaikuttaa utopialta koska luonto vastustaa sitä kehittämällä yhä voimakkaampia bakteereja sekä tauteja tai luonnonmullistuksia. Ihmisen ainut vihollinen on toinen ihminen ja itse. On ollut jo kauan näkyvissä mitä olemme planeetalla saaneet aikaan? Luonto eheytyy helposti eläimille muttei kestä ihmisten kulutusta. Milloin ihmisestä tulee yksi? siis eläisimme ilman toisten yhteisöjen syyttämistä historiassa nykytilanteesta, joka on mielestäni loputon tie. Milloin lopetamme keskinäisen taistelun ja huolestumme ympäristöstä ja lajeista sekä samalla planeetalla elävistä ihmisistä?

Yhteiskunta toimii tekemällä ihmiset tiettyyn muottiin, jos et sovi muotiin, jokin systeemi pakottaa sinut siihen muottiin. Ellet sovi muottiin sittenkään sinut helposti leimataan vajaaksi tai kriminaaliksi. Yhtälailla voit olla uudistusmielinen ja älykäs, eri tavalla älykäs, joka on huomannut nykytien päämäärän ja toimiikin toisin, poiketen tästä muotista. Se on mielestäni soveltavaa filosofiaa ja elämää.

Aina jotain enemmän, parempaa, suurempaa, jota seuraa riita, konflikti, sota, evakko, ihmisten muutot, rauha, talouden notkahdus, uudelleen rakentaminen, kilpailu, omistaminen, riita, konflikti. Tätä samaa kehää olemme kiertäneet vuosituhansia, koska ihmisen ainut vihollinen on toinen ihminen. Tämä haluan ”kalifiksi kalifin paikalle” ajatus on sisäänrakennettu syntyjään meihin ihmisiin, jotta kantamme pysyisi luonnon kantokyvylle tasapainoisena. Toimimme sitten niin tai näin, kulutusyhteiskunnassa tai ekologisesti viisaasti niin luonto pyrkii tasapainoon kehittämällä uusia tauteja, luonnonmullistuksia, maapallon lämpötilavaihteluja, mannerjäätikön sulamista ja jäätymistä. Jos saisin valita kummassa haluan elää ja viettää aikaa? Tai toivoisin missä lapseni asuisivat tulevaisuudessa? avaruudessa vai maapallolla? Valintani olisi maapallo. Tästä syystä uskon vielä siihen että tämä yksi planeetta, jossa elämme riittäisi meille.

Luonnon kustannuksella on ollut aiemmin helppo vaurastua ja olemme ohittaneet käännekohdan kun luonto ei enää toimikkaan samankaltaisesti kuten ennen. Ihminen on totutellut elämään ajatellen vain omaa sukupolvea tyytymättä kohtuuteen luonnon kuluttamisessa. Riittämättömyys ympärillä olevaan on yksi syy muuttaa luontoa. Luonto on jo itsessään tasapainoinen valmiiksi sisältäen rumaa ja kaunista sopusoinnussa, jonka ihminen on osittain rakentanut kaupungeiksi omien kysynnästä tulevien trendien ja kilpailun innoittamana. Kyse tulevaisuuden menestymisessä on ennemmin siitä kuinka vältämme enempää ympäristöongelmaa? verrattuna kuinka puhdistaisimme luontoa? Eli asenne ja elintapamuutoksesta riippuu tulevaisuus. Mielestäni avaimet tulevaisuuteen on ainakin suunnittelijoilla, jotka päättävät materiaalit tuotteisiin sekä sijoittajilla ja kuluttajilla, jotka valitsevat hankkimansa tuotteen. Lisäksi myös verotus ja erilaiset kannustimet voivat ohjata kuluttamista ympäristöystävällisiin tuotteisiin.

Emme ihmisinä opi vieläkään menneestä historiasta koska tietotaito ei siirry syntyvään lapseen vanhemmista vaan vasta kasvatuksen ja koulutuksen myötä. Ainoastaan geeniperimän taidot voi ilmetä jossakin tekemisessä elämän varrella. Meidät opetetaan suomessa lapsesta saakka opiskelemaan lähes aivopesunomaisesti päämääränä työpaikka ja ansiotulo maksiminopeudella seurauksista huolimatta. Se on hyvä käytäntö mutta luonnon kannalta toivoen opetus olisi enemmän kestävän kehityksen oppien mukaista. Toimimme aikuisina osittain niin kuin lapsena ja nuorina opimme. Ennen vanhaan yleisesti opetus lapselle siirtyi koulutuksen lisäksi vanhemmilta, joissa päämääränä tai toiveena oli korkeakoulutus, hyvä työpaikka, koti, perhe, lapsia, kesämökki, auto ja irtaimisto, jotta sinut hyväksyttäisiin yhteisöön normaalina kansalaisena. Ihminen innostuu ja kyllästyy nopeasti sekä muuttuu vanhetessaan mutta jäljelle jää aina toimintoja, josta aidosti pitää.

 

 

 

LÄHTEET

George Dickie. Estetiikan Historia. Estetiikka: Tutkimusalue, käsitteitä ja ongelmia. (suom.) H. Kannisto. 1990 Helsinki

Marcia Muelder Eaton. Estetiikan ydinkysymyksiä. (suom.) Pekka Rantanen. Helsingin yliopiston ja Lahden tutkimus ja koulutuskeskus 1994. Gummerus. 1995. Jyväskylä

Martela, Järvilehto, Kenttä, Korhonen (toim.) Esa Saarinen elämän filosofi. Aalto yliopisto. 2013. Helsinki

Richard Eldridge. Johdatus taiteen filosofiaan, 2003. (suom.) Markku Lehtinen. Gaudeamus. 2009. Helsinki

Saarinen & Lonka. Muodon muutos. Wsoy. 2000. Helsinki

Venkula. MUST. Taiteen välttämättömyydestä. Kirjapaja. Helsinki. Kirjapaino Jyväskylä. 2003

 

INTERNET LÄHTEET:

Internetlähde. Haettu osoitteesta: (historia.fi/tekniikka/keksinnöt/top-10-merkittävimmät keksinnöt). (www.stat.fi/up/tietoaika/tilaajat/ta).

 

Mainokset
%d bloggers like this: