Kestävä yrittäjyys maaseudulla. Future entrepreneurship in rural areas

KESTÄVÄ YRITTÄJYYS MAASEUDULLA
Kirjoittaja: Juha Ryynänen MA Kalajoki 2017
Digitalisaation ja robotistumisen yleistyminen aiheuttaa muutoksia työmarkkinoilla. (Holmström. radiohaastattelu YLE 2016). Kyseisestä työolojen muutoksesta johtuen on syntynyt uusia ammatteja.
Ei ole huono idea hankkia maata omavaraisviljelyyn ja rakentaa ekologinen koti kuten entisaikojen ihmiset elivät. Itse asiassa nykyajan kodittomat maailmalla ovat ekologisuuden kärkipäässä. Ekologinen koti ei suinkaan tarkoita, etteikö se voisi sisältää nykyajan tekniikkaa jos asukas itse niin toivoo. Digitalisaation myötä kasvukeskuskaupungistuminen saattaa lisääntyä vaikka digitalisaatio mahdollistaisi etätyöskentelyn ja yrittäjyyden missä tahansa. Tulevaisuuden asumismuotoon vaikuttavat kasvatus, koulutus ja työmahdollisuudet. Nuorilla vanhojen tapojen uudelleenpohdinta ja kestävään kehitykseen pohjautuva elämäntyyli ovat tärkeämpiä johtuen nykyluonnon tilasta ja lisääntyneestä tietämyksestä. Ekologinen eläminen ja digitalisaatio maalla tai kasvukeskuskaupungissa eivät mitkään ole toistensa vastakkaisuuksia koska ekologinen asuminen onnistuu tietysti myös kasvukeskuskaupungeissa ja lisäksi ekologisuus ja digitalisaatio enemmin tukevat toisiaan. Ekologisuuden tietoon ja tiedonvälitykseen globaalisti hyödyttää digitalisaatio. Kyse on siitä kuinka jokainen haluaa työskennellä, elää ja olla, sillä toisia ei häiritse tiivis asuminen tai kiireinen eläminen kun taas toiset pitävät asuinpaikan rauhasta tai tilasta. Myös kansainvälisyys ja muuttoliike on lisääntynyt, joka johtuu yksinkertaisesti elinolosuhteista. Sodan, nälänhädän ja toimeen tulemisen pelko tai tilanne ja nopea kilpailu opiskelu- ja työpaikoista saavat ihmiset muuttamaan jopa oman maansa ulkopuolelle. Kehitys missä rikkaiden ja köyhien välinen ero kasvaa on jo historiassakin nähty mihin se johtaa. Muuttoliike ja vallankumousyritykset ovat yksi esimerkki tästä.
Mielestäni kohtuullisuus elämässä tarkoittaa lyhyesti ilmaistuna niiden asioiden tai hyödykkeiden hankkimista mitä oikeasti tarvitsee. On helppoa kysyä itseltä tarvitsenko tätä hyödykettä tai tuotetta? kuinka kauan se kestää? Onko siitä apua minulle? Onko tuote ekologinen? Miten ja mistä materiaalista tuote on valmistettu? Tai onko tuotteesta hänelle hyötyä ja niin edelleen. Samalla tavalla voi yrittäjänä suunnitella mitä ihmiset nykyhetken maailmassa oikeasti tarvitsevat? Tuotteen elinkaaren suunnittelu on tärkeää. Yleisesti on suunniteltu tuote kestämään tietyn ajan, kunnes asiakas joutuu hankkimaan uuden tilalle. Suunnittelu on jo kauan ollut pääosin talouslähtöistä, jossa tuotteen myyntimäärä ja maksimaalinen rahallinen hyöty on tärkeimmässä asemassa vaikka tietotaito riittää kehittämään tuotteen joka kestää sukupolvelta toiselle. Tämän kaltaisessa suunnittelussa on ristiriita ekologisuuden kanssa joka johtuu siitä että valmistajat haluavat mahdollisimman paljon rahaa loppukäyttäjiltä.   Asiakas voi hankintapäätöksellä vaikuttaa ympäristöön ja jälkipolviimme. Mielestäni ihmisten omien arvojen tärkeysjärjestys muuttuu yleisesti enemmän suuntaan, jossa oma luontainen terveys, ekologisuus, vapaus liikkua ja riippumattomuus ulkoisista tekijöistä tulee tärkeämmäksi suhteessa muuhun. Kansainvälisyys digitalisaation myötä auttaa rakentamaan liiketoimintaa mihin maailman kolkkaan hyvänsä sekä lisäämään tietotaitoa ympäristön ja hyvinvoinnin puolesta. Digitalisaatio ja työntekijöiden korvaaminen roboteilla ei mielestäni luo taantumaa vaan ainoastaan muuttaa työnkuvaa. Uusia aloja ja työpaikkoja syntyy investointien myötä uusille aloille, koska eihän digitalisaatiosta saatu hyöty pysäytä investointeja tai sijoittamista toisaalle. Samankaltainen helppojen töiden korvaaminen automaatiolla on ollut aina olemassa mutta joiden arvot ja tavoitteet ovat muuttuneet kestävän kehityksen myötä. Sijoittamiskohteet ja kommunikaatio sekä tiedonsiirto ratkaisevat tulevaisuudessa myös kuinka asuinplaneetalle käy.
Yrittäjyys ja yhteiskunnallinen merkitys yrittäjyyden edistämistä koskevan kattavan lähestymistavan on toimittava kolmella tasolla yksilön, yrityksen ja yhteiskunnan. Yritystoiminnan määrä riippuu yhteiskunnan positiivisesta asenteesta yrittäjiin. Yrittäjien menestymistä olisi arvostettava ja epäonnistumisen häpeää vähennettävä kuten kaikessa muussakin ihmisen toimissa koska virheiden kautta oppii hyvin. Viimeaikaisista parannuksista huolimatta eurooppalaiset pitävät edelleen hallinnollisia esteitä suurimpana vaikeutena yrityksen perustamiselle. Uusien yritysten on vaikea saada tarvitsemaansa alkuvaiheen rahoitusta. Riskin jakaminen julkisen ja yksityisen sektorin välillä voi auttaa helpottamaan rahoituksen hankkimista. Hyvä yrityskulttuuri ja menestystarinat syntyvät ideasta, positiivisestä tekemisestä ja asenteista. Jossain tutkimuksessa Eurooppalaisia oli pyydetty nimeämään suurimmat huolensa yrittäjyyteen liittyvän riskin osalta jossa eniten pelättiin konkurssia ja henkilökohtaisen omaisuuden menettämistä. Huonon maineen lisäksi henkilökohtainen konkurssi merkitsee vakavia oikeudellisia seurauksia. Jäljellä olevien velkojen hoitaminen voi viedä vuosia, sillä konkurssin tehnyt voi menettää omaisuutensa ja joutua rajoitusten kohteeksi. Joku voi sanoa että tällaiset seuraukset ovat oikeutettuja petoksen tai epärehellisen toiminnan tapauksessa mutta epäonnistuminen on luonnollinen osa talouselämää ja osa yrittäjistä tekee konkurssin yleensä koska he eivät kykene jostain syystä kilpailemaan markkinoilla. Positiiviset asenteet yrittäjyyteen ovat erityisen tärkeitä niiden joukossa, joista tämän päivän ja tulevaisuuden yrittäjyys riippuu. Näitä tahoja ovat koulut, yliopistot, sijoittajat, paikallisyhteisöt, yritysjärjestöt, neuvonantajat ja tiedotusvälineet. Yritysten ja osaajien toistensa löytämistä lisää yritysten mukanaolo erilaisissa opintopaikoissa. Yksi tapa luoda positiivisia asenteita on tarjota roolimalleja tuomalla esille menestystarinoita.
”Tutkimuksen mukaan alueen elinvoimaan vaikuttavia tekijöitä ovat etäisyys keskuksesta,          liikenneyhteydet, markkinoiden läheisyys, inhimillinen pääoma ja sosiaalinen pääoma.” ja lisäksi ”Uudemman tutkimuskirjallisuuden mukaan myös yrittäjyys ja avoimuus erilaisuudelle lisäävät alueiden elinvoimaa. Kuntarajat eivät ole tärkeimpiä tekijöitä taloudellisten prosessien, esimerkiksi muuttoliikkeen ja yritysten sijaintipäätösten taustalla. Kun alueella on inhimillistä pääomaa eli koulutettua työvoimaa alue kasvaa. Inhimillinen pääoma lisää alueella kaikkien tuottavuutta, kun ihmiset oppivat toisiltaan. Näin nämä alueet houkuttelevat entistä enemmän asukkaita. Työpaikkojen määrä kasvaa ja palkat sekä asuntojen hinnat nousevat muita alueita nopeammin.” (Jauhiainen & Huovari 15, 2012).
”Maaseudun hyvinvoinnissa resurssit niukentuvat ja kestävän kehityksen merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Tuotannon ja kulutuksen kasvu on seurausta lukuisiin ympäristöongelmiin. Väestön ja kulutuksen kasvun sekä luonnonvarojen rajallisuuden tuloksena luonnonvaroja on entistä vähemmän henkilöä kohden joka nostaa niiden arvoa.” (YTR 2009). ”
Tietoyhteiskunnan teknologian vaikutukset tuottavuuden, talouden, kulutuksen ja kilpailun vapauden kautta yhteiskunnassa ja ihmisten arkielämässä näkyvät eriarvoisuuden lisääntymisenä ihmisen ja alueiden välillä. Suomessa maaseudun ja kaupunkien väliset suhteet alkoivat muuttua nopeasti 1990- luvun alun laman jälkeen. Syntyi kasvukeskuskaupunkeja jotka lamaannuttivat maaseutua.” (Ylönen 81, 2008).
Opinnot ja työpaikat keskittyvät kasvukeskuksiin, jolloin vaikuttaa siltä että maaseudulle jää ikääntyvä sukupolvi ilman tilan tai elinkeinon jatkajaa. Kuinka maaseutua voisi kehittää niin että nuoret voisivat jatkaa elämää maaseudulla niin halutessaan, mutta opiskella ja työllistyä kuitenkin haluamalleen alalle? Maaseutua on Suomessa jo pyrittykin kehittämään hyvillä tuloksilla. Lisäksi Suomeen on luotu laki 2014 maaseudun kehittämiseksi. Lain tavoite on lyhyesti: ”kestävän kehityksen periaatteita noudattaen monipuolistaa, uudistaa ja lisätä maaseudun elinkeinotoimintaa”. Lisäksi lain tavoitteissa pyritään parantamaan maaseudun yritysten toimintaedellytyksiä ja kehittää yritysten kilpailukykyä sekä kehittää maaseutua asuin-ja toimintaympäristönä asukkaiden ja toimijoiden hyvinvoinnin, viihtyisyyden ja toimintamahdollisuuksien parantamiseksi”. (Finlex 2014).
Yhteisöjen menestys on sosiaalinen pääoma joka muodostuu yhteisöpääomasta, kumppanuuspääomasta, ja suhdepääomasta. Pääoman lajeja ovat esimerkiksi: Luontopääoma, luonnonvarat, metsät, fyysinen kiinnitetty pääoma, infrastruktuuri, inhimillinen pääoma eli ihmisten henkilökohtainen osaaminen, sosiaalinen pääoma, verkostot sekä niiden normi- ja luottamus rakenteet. (Ylönen 110, 2008).
Yrityksellä on tietysti paremmat mahdollisuudet menestyä jos tuote markkinoidaan ulkomaillekin. Hintakilpailuun voi vaikuttaa monella keinolla, jotta tuote menestyy kilpailussa. Kyse on usein siitä mitä rahalla saa. Yritys ja tuotteet voivat kilpailla myös erikoistumisen ja erilaisuuden avulla eli hyödynnetään omaa erikoisosaamista. Nuoret eivät muuta mahdollisesti kasvukeskuksiin ainakaan pysyvästi jos kotiseudulla on mahdollisuudet riittäviin opintoihin ja toimeentulon mahdollisuuksiin. Jos maaseudulla on mahdollisuuksia kannattavaan yritystoimintaan on myös töitä, jolloin julkisia palvelujakin on järkevää ylläpitää. Yrityksen menestyminen syntyy tiedosta ja taidosta tehdä houkuttelevia myyntiartikkeleita. Maaseudun elinolosuhteet kehittyvät myös niin että kaupungeissa jo valmiina olevat menestyvät yritykset voisivat helpommin siirtyä maaseudulle toimimaan. Maa- alueet ja toimitilat ovat edullisempia suhteessa kaupunkiin eikä kuljetuslogiikkakaan riippuen toimialasta ole Suomen kokoisesta maasta koti- tai ulkomaille merkittävästi suurempi kustannus suhteessa kasvukeskuskaupungin toimipaikkaan.
Näkökulmani maaseudun yksityisyrittäjyyteen ovat peräisin lapsuudenkodista Kalajoelta vanhempieni käsityöläisyrittäjyydestä 1980 luvulta alkaen. Myöhemmin olen toiminut kymmenisen vuotta yrittäjänä Pohjan- ja Uudellamaalla ennen vuotta 2008 alkaneita opintoja. Jos vertaa historiassa maaseutua ja kasvukeskuskaupunkeja Suomessa? Onko oikeastaan mikään muuttunut? Yritysten välinen kilpailu on lisääntynyt suhteessa entisaikoihin, maaseudun yrittäminen on keskittynyt enemmän tehotuotannon vuoksi joka on vaikeuttanut pienten perheyritysten menestymistä. Joskus ulkomailta maahantuotu tuote on niin edullista että Suomalaisyrityksen on vaikea kilpailla tuotteen myyntihinnalla, joten Suomalaisyrityksen yksi mahdollisuus voi olla erikoistuminen laatuun ja palveluun. Asiakkaat hankkivat tuotteen usein hinta-laatusuhteella, tuotteen elinkaaren, arvon, mieltymysten, trendien, kokemusten, huhujen, mainonnan, ekologisuuden ja oman varallisuuden perusteella.
Internet on kasvattanut mahdollisuuksia viedä tuote ulkomaille varsin helposti. Internet ja kansainvälinen kaupankäynti lisäävät yritysten mahdollisuuksia sijoittua maaseudulle toimimaan. Jos jokin on muuttunut paljon niin Internetin ja sähköisen viestinnän tuoma työnkuvan muuttuminen ja viestinnän parantuminen. Uusia aloja sekä työnimikkeitä syntyy jatkuvasti. Yritysten välisessä kilpailussa myös ketteryys on tärkeää ja juuri viestinnän kehittyminen on auttanut yrityksiä toimimaan kilpailijaa nopeammin. Internettiin on sisällytetty tietoa ja tämä on mahdollistanut avoimen tiedon lisäksi myös tiedon jakamisen sekä tallentamisen. Internet on tuonut helppokäyttöisyydellään uusia aloja. Internet ja sosiaalinen media ovat muuttaneet yrittäjyyden mahdollisuuksia myös globaalisti, jossa yrityksen laajentuminen kansainväliseksi voi olla varsin nopeaa. Internet ja sosiaalinen media kasvaa sekä kehittyy tulevaisuudessakin, joten se mahdollistaa esimerkiksi etätyön sekä uusien alojen ja työpaikkojen syntymisen. Internet myös muuttuu helppokäyttöisemmäksi, jotta mahdollisimman moni pystyy sitä hyödyntämään. Etätyö voi olla myös yksi mahdollisuus kehittää edellä kuvattua maaseudun elinvoimaa. Teknologinen tietotaito Suomessa on kansainvälisesti mitattuna huippuluokkaa. Esimerkiksi perinteisessä käsityöläisyrityksessä on mahdollista hyödyntää teknologiaa tuotteiden suunnittelussa, viestinnässä, yritysten eri toimintojen apuna, kansainvälisessä markkinoinnissa.
Mielestäni avaintermejä edellä mainittuun maaseudun elinolojen parantamiseen ovat: Viestinnän kehittäminen ja yksinkertaistaminen globaalisti. Eli mitä muissa maissa on tehty jonkin mahdollisen ongelman vuoksi? Tai mitä tehdyt parannustoimet ovat aiheuttaneet? Paikallisen ja maakuntien välisen viestinnän kehittäminen. Kaupunkien ja maaseudun palveluiden eriarvoistuminen talouden välillä heiketessä ja kyseisen eriarvoistumisen estäminen? Kysymys voi olla esimerkiksi yksityisten palveluiden käytöstä tai palvelujen ylläpitämisenä myös pienillä paikkakunnilla niin ettei asukkaiden tarvitse välttämättä matkustaa kaupunkiin niiden vuoksi. Entisaikaan palvelut toimivat pienilläkin paikkakunnilla mutta nykypäivänä palveluiden keskittyessä vanhempien asukkaiden liikkuminen eri paikkakunnille voi olla vaikeaa. Maaseudun infrastruktuurin suunnittelu niin että yrittäjyys on mahdollista ja pitkäaikaista. Pankki – ja lainajärjestelmien muuttaminen riittävän joustaviksi taloustilanteen muuttuessa. Verotuksen muuttaminen kannustavammaksi yrittäjyydessä ja yrityksen toimipaikan huomioiminen kasvukeskuksessa tai maaseudulla. Menestyvän yrityksen suurempi taloudellinen voitto synnyttää uutta yritystoimintaa ja infrastruktuuria ympärilleen ja vahvistaa rahan liikkumisen kautta myös julkisia palveluja. Uudet alat ja erikoistuminen ydinosaamiseen kotimaassa ja globaalisti. Olemassa olevien ja uusien yritysten sekä ammattitaitoisen työntekijän ja työnantajan toistensa helpompi löytäminen on hyvin tärkeää. Mielestäni internetin eri ohjelmien koulutus voisi alkaa jo ala-asteella koska suomessa mobiili- ja internetin käyttö aloitetaan jo muutenkin hyvin nuorena. Nuoren on helpompi erottaa internetin vaarat ja hyödyt jos käyttö opetetaan jo ala-asteella ja mahdollinen internet sekä mobiililaitteen toiminnot työvälineenä on helpompi sisäistää, jolloin on hyödyllistä jos nuori erikoistuu myöhemmin vaikka ammattikorkeakoulussa alalle, jossa työvälineenä käytetään tietokonetta tai mobiililiittymää. Esimerkiksi oppitunti mobiililaitteiden käyttöön saattaa vähentää nuorella internetin käyttöä vapaa-ajalla. Mielestäni internet tai digitalisaatio ei ole uhka luonnolle koska esimerkiksi internet ja mobiiliteollisuus toimii viestintävälineenä ja ekologisuuden menestyminen onnistuu mitä useampi ihminen maapallolla tunnistaa oman maansa ja globaalin ympäristöongelman sekä oppii omassa toiminnassaan tietoa hyödyntämään. Tiedon välittäminen globaalisti on tärkeää sillä en usko että yrityksetkään haluavat ympäristön muuttuvan huonompaan suuntaan. Sosiaalisen median palvelut ovat jo vaikuttaja yhteiskunnallisesti suhteiden ja uramahdollisuuksien luonnissa mutta ei kosketa kaikkia käyttäjiä nopean kehityksen vuoksi. Nuoret osaavat hyödyntää paremmin internetin tuomia etuja. Mobiililiittymien sovellukset ja internetohjelmat saisivat ehkä olla enemmän helppokäyttöisiä tai opettavia jos käyttäjällä on tarve siihen.
Tarvitsemme tietysti myös ekologista kestävyyttä koska ihminen kuluttaa luonnonvaroja enemmän kuin luonto pystyy tuottamaan. Ympäristö joutuu koetukselle maailman väestömäärän kasvaessa, koska väestön kasvu lisää kulutusta, saastumista, hiilidioksiidipäästöjä ja luonnonvarojen kuormitusta. Maatalous on elinkeinon lähde 1,5 miljardille ihmiselle ja maatalous on riippuvainen ilmastosta. Kehitysmaissa maanviljelijöitä häiritsevät usein ympäristöongelmat esimerkkinä maaperän köyhtyminen ja vesivarojen väheneminen joka tuo mukanaan myös erilaiset terveysongelmat. Kehitysmaissa köyhät viljelijät käyttävät loppuun alueidensa luonnonvarat ylilaiduntamalla tai kaatamalla puita polttopuuksi pysyäkseen hengissä. Yhden sukupolven aikana ihmiset ovat kaksinkertaistaneet vedenkulutuksen ja puhtaan veden puute on kasvava ongelma erityisesti kehitysmaissa. Väestön kehityksen myötä ruoantuotannon täytyy kaksinkertaistua vuoteen 2020 mennessä, kasvavan väestön ravinnon tarve maailmassa saataisiin turvattua. (Lipsanen 41, 2008). Kehitysmaiden ongelmat koskettavat kaikkia koska globaalit ympäristöongelmat heijastuvat Suomeenkin talouden ja ilmastonmuutosten kautta. On perusteltua hyödyntää Suomalaista tietotaitoa yleisten globaalien ongelmien ratkaisemiseksi. YK:n kahdeksasta vuosituhat tavoitteesta kaksi ovat ympäristön kestävän kehityksen takaaminen ja globaalin kumppanuuden luominen. (Lipsanen 41, 2008).
Ekologisesta yrittäjyydestä puhuminen on 2000-luvulla alkanut yritystoimintapa. Oikeastaan ekologista yrittäjyyttähän on ollut aina olemassa. Ekologisen yrittäjyyden menestyminen syntyy myös tiedosta. Mitä useammat segmentit tietävät mahdollisesta ympäristöuhasta sitä enemmän ekologinen yritys ja sitä kautta luonto ja ihminen hyötyy. Syömme ravintoketjussa luontoon jättämäämme jätettä esimerkiksi muovia. Toinen vaikutin on myös tuotteen arvo eli mitä asiakas hyötyy tuotteesta suhteessa rahaan ja kilpailijan tuotteeseen verrattuna. Hyvä esimerkki on sähköautoteollisuuden kasvu 2000 luvulla. Sitä mukaan kun ihmiset saivat tietoa sähköauton hyödystä niiden myynti kasvoi. Autoteollisuuskin pyrkii kehittämään erilaisilla energiamuodoilla toimivaa autoa koska ovat perillä mahdollisista ympäristöuhista ja näkevät sen vuoksi kysynnän tulevaisuudessa.

 

Kestävää yritystoimintaa
Pohdin yrittäjyyttä kestävän kehityksen kannalta.
Yrittäjän talouden epävarmat ajat aiheuttavat seuraaviin tavoitteisiin uusia arvoja. Mielestäni taantumat korostavat yhteisöllisyyttä ja tuloksen tekemistä henkisillä vahvuuksilla. Täytyy löytää uusia tulonlähteitä kannattamattomien tilalle mutta myös säilyttää vakavaraiset tulonlähteet. Markkinoiden tai talouden rakenteiden muuttumisen aikaan yrityksenkin täytyy elää mukana ja olla kansainvälinen koska kilpailijatkin tekevät niin. Epävarmuuden sietäminen on hallittavissa omalla ajattelulla. Aina on ollut ja tulee olemaan epävarmoja hetkiä tai jopa aikakausia. Epävarmana aikana kannattaa opetella suunnittelemaan ja jäsentämään asiat mitä itse voi tehdä ja mitä antaa muille tehtäväksi. Yhteisöllisyys ja erilaiset tukiverkostot ovat tärkeitä. Epävarmuus on normaalia ja kuuluu tavanomaiseen elämään. On tärkeää kuunnella omaa sydäntä ja ajatella asioita yhteisössä ihmislähtöisesti tehdessä ongelmanratkaisuun liittyviä päätöksiä. Kaikkien meidän tehdyt päätökset vaikuttavat tulevaisuuteen ja jälkipolviimme. Jokaisella lähes on mahdollisuus toimia yrittäjänä. Mahdollisuuden löydyttyä se antaa elämälle edellytyksiä johonkin tavoiteltuun suunnitelman toteutukseen. Mitä itse ja perhe, yrityksen työntekijät, yhteistyökumppanit, yhteiskunta kulttuureineen tavoittelee. Maailma on täynnä mahdollisuuksia, jokaiselle jotakin.
Missio ja tavoite täytyisi olla selkeä, jolloin mahdollisuuden löytäminen siihen sopivaan arvomaailmaan on asia johon kannattaa uhrata työtä. Yritys koostuu työntekijöistä ja heidän perheistä. Hyvä yritysidea kantaa pitkälle ja hyvin toimiva yritys on kaikkien yrityksen henkilöiden aikaansaannos. Riskinottokyky on yrittäjäpersoonan ominaisuus. Riskinottokyky ei ole pelkästään riskin ottamista vaan myös kykyä arvioida tulevaisuutta ja verrata sitä omaan liiketoimintaan. Yrittäjän ominaisuuksiin kuuluu opetella kehittämään itseään erilaisten muutosten ja yllätysten varalta. Muutokset ja yllätykset voivat liittyä mihin tahansa yrittämiseen liittyvään sekä tärkeimpänä oman terveyden tai perheen hyvinvoinnin muutoksiin. Hyvä keino on olla joustava, ennakoiva ja tietynlainen varautuneisuus siihen että elämässä voi tapahtua yllätyksiä.
Neuvottelutaito on yrittäjälle tärkeä ominaisuus, joka korostuu työskenneltäessä eri kulttuureissa. Kyse on lyhyesti sanoen kahden tai useamman ihmisen vuorovaikutuksesta päästä tavoitteisiinsa. Neuvottelun tärkeimpiä ominaisuuksia on toisen kuunteleminen ja läsnä oleminen. Hyvän neuvottelun tulos on kaikkien osapuolien hyöty. Tekemiseen sitoutuminen johtaa yrittäjän ja työntekijöiden tavoitteiden saavuttamiseen ja yhteiseen menestymiseen lyhyellä sekä pitkällä aikavälillä. Monista rasitteista johtuva stressi ja epäonnistumisen pelko häviää tehdyillä töillä ja niissä onnistumisella. Yhteistyössä tekemiseen sitoutuminen vaatii osallisten lupauksen toisilleen sitoutua tekemään jokin suunnitelma tai työ päätökseen saakka. Vastuu yrittäjällä ja yritysmaailmassa voi tarkoittaa ensisijaisesti yrityksen henkilöstön ja koko toiminnan vastuun kantamista. Huoli omista työntekijöistä. Siis yrittäjänä täytyy osata hahmottaa yrityksen työtekijöiden tehtävät sekä kyetä jakamaan vastuuta ja opettamaan itsenäiseksi. Yrityksen tilat, viihtyvyys ja palkitsemisjärjestelmät jo vaikuttavat työntekijän viihtymiseen.
Vastuuseen liittyy myös talous ja juridiset asiat eli velvoitteet valtion veroista, jotka kehittävät kaikkien yhteistä hyvinvointia. Lisäksi täytyisi toimia valtion asettamia lakeja noudattaen, jotta tasapuolinen kilpailu yrittäjyydessä yleisesti toteutuu. Yritysten kilpailukyky vääristyy jos jollakin yrityksellä on palkattomia työntekijöitä. Lisäksi on ihmisarvoa loukkaavaa ohjata ihminen työhön pelkästään työttömyysetuudella. Tästä ajatusmallista kärsii mielestäni yrittäjä, orja ja yhteiskunta. Koska ”orjan” työpanos siirtyy työnantajan myyntiartikkeliin ja brändiin halvan työvoiman käyttäjänä. Kilpailu vääristyy, yleinen tyyli halvan työvoiman käyttöön lisääntyy, työntekijöiden eriarvoisuus lisääntyy. Ihmisarvo työn osalta heikkenee. Lähes jokainen työikäinen suomalainen osaa lukea, kirjoittaa, soittaa tai kommunikoida, jos haluaa opiskella tai hakea työpaikkaa mieleiselleen alalle sekä jokainen yrittäjä osaa informoida vapaasta työpaikasta. Kannatan ennemmin etuutta, joka maksettaisiin täysi- ikäiselle Suomen kansalaiselle, rahamäärän riippuen opinnoista ja työkokemuksesta. Jolloin olisi kannustin kehittää itseään, opiskella ja tai työllistyä työttömänäkin.
Enemmän olisin huolissaan mediaanitulokehityksestä Suomessa, koska työttömän siirtyminen kurssille, osa-aikatyöhön tai palkattomaan työkokeiluun ei muuta talouskehitystä josta itse yrityskin lopulta hyötyy. Rahan täytyy kiertää eikä pysähtyä odottamaan että esimerkiksi hyvä sijoituskohde löytyy. Hyvään työntekijäänkin voi sijoittaa. Yritysvero ja palkkauskustannukset vaikuttavat kilpailun vuoksi yrityksen päätöksiin ja työntekijän palkkaamiseen. Yritykselle on siis houkuttelevaa nykypäivänä siirtää toiminta tai tytäryhtiö ulkomaille ja palkata edullinen työntekijä juuri verotuksen ja palkkauskulujen vuoksi. Tämän kaltainen kehitys, jossa veroja korotetaan vaikuttaa talouteen ja mediaanitulokehitykseen sen lisäksi että pätkätöiden lisääntyessä rahankäyttö kulutuksessa on varovaisempaa joka heijastuu kotimaisten yritysten menestymiseen. Raha siirtyy halpatuontimaihin ennemmin kuin kotimaassa valmistettuun kalliimpaan tuotteeseen.
Mielestäni työssä poissaolojen ehkäisy on tärkeää yrityksessä erilaisella toiminnalla. Terveydenhuolto ja siitä koituvat verot ja yrittäjien kulut tuntuvat kasvavan, johon yrittäjä ja parhaiten työntekijä itse voi vaikuttaa omalla ennalta ehkäisevällä toiminnalla. Ennalta ehkäisevä terveys ja hyvinvointi on tärkeää. Yrittäjät tietävät paljonko yksi työntekijä voi parhaimmillaan suunnata yritystä menestykseen tai tuottaa taloudellista voittoa yritykselle. Tästä syystä menestyvä yritys- ja tuoteidea on erityisen tärkeä, jolloin esimerkiksi työhyvinvointi kohtuullisen palkan lisäksi säilytetään. Kaikesta huolimatta toiset yritykset menestyy hyvin ja toiset pysyvät vakaina tai vähentävät toimintoja, joten pidän riittävän hyvää yritysideaa ja sen kehittymistä tärkeänä toimintapaikasta, veroista ja muista kuluista huolimatta. Siis toisin sanoen en koe että yrityksen toimintapaikkakunnalla tai maalla on suurta merkitystä menestymiseen vaan hyvä idea ja yrityksen markkinointi- sekä myyntitapa kantaa yli taantumien. Toinen asia on sitten yrityksen kokoluokka? löytyykö isoon yritykseen riittävästi työntekijöitä pieniltä paikkakunnilta.
Mitä tarkoittaa kestävän kehityksen mukainen yritys? Kestävällä kehityksellä on neljä ulottuvuutta – kulttuurillinen, taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöön liittyvä. Eli yrityksen pitäisi olla kannattava ja samaan aikaan yhteisöllinen sekä ekologinen. Yritysidea on ensiarvoisen tärkeä, eli mitä, miten, mihin ja miksi myydään? Yrityksen tavoite on hyvä asettaa kestävän kehityksen toteutumiseen yrityksessä sekä asiakkaiden tarpeissa. Yksinkertaisesti sanottuna mitä yrityksessä valmistetaan ja markkinoidaan, jotta asiakkaat saavat haluamansa ekologisen tuotteen luotettavasti pitkällä aikavälillä. Kestävän kehityksen mukaan toimivassa yrityksessä täytyy ajatella kaikkea mikä liittyy yritykseen, tuotteeseen, asiakkaaseen, ympäristöön, luontoon ja ihmisiin. Yrityksen on tuotettava voittoa muuten yritystoiminta lakkaa jolloin tilalle tulee tietenkin uutta yritystoimintaa tai kilpaileva yritys. Yritystä voisi kuvitella kehitettävän työntekijän hyvinvoinnin kannalta. Yrittäjyyden toimintamallit kehittyvät ja niiden suunnittelu sekä toteutus voi vaatia uusia yrityksen innovaatioita. Kestävän kehityksen taloudellisen ja ympäristön välisen kehityksen aiheuttamat haasteet korostuvat tulevaisuuden yrittäjyydessä. Erilaiset yhteisöt ja niiden monialaiset osaajat voivat mahdollistaa yhteistyön ja uusien innovaatioiden kehittämiseen. Kestäväkehitys osana liiketoimintaa on yrittäjälle mahdollisuus joka saattaa oikein toteutettuna olla kilpailuvaltti ja antaa tulevaisuuteen hyvän mahdollisuuden yritysten välisessä kilpailussa. Palveluyrittäjyyden lisääntyessä on hyvä olla mukana kehittämässä uusia arvoja olemassa oleville yrityskonsepteille.
Mistä ja millä keinolla voimme saada talouden ja yhteisöllisyyden parempaan kuntoon tuhoamatta luontoa enää enempää? Kuinka paljon raha ja valta ohjailee asiakkaiden käyttäytymistä? Siis kulutuksen määrä ja tuotteiden ekologisuus vaihtelee riippuen asiakkaan varallisuudesta tai asemasta.
Mitä jos osaisimmekin kehittää työtä niin ettei stressiä tulekaan vaan työstä tuleekin miellyttävää? Voiko yhteisöllisyyden ja työympäristön kehittäminen johtaa oikealle tielle? Yrityksen tulokseen vaikuttaa erittäin paljon henkilöstö ja heidän viihtyminen yrityksessä. Hyvinvoiva yritys tuottaa pitkällä aikavälillä hyvää tulosta sisälleen ja ympärilleen. Kuten Markkanen tutkimuksessaan toteaa arvostavasta kohtaamisesta: ”Silloin kun ihminen kohdataan ihmisenä ei koneena eikä numeroina, hänen elinvoimansa alkaa virrata. Läsnäolo ja huomion kohdistaminen toisen ihmisen ajatuksiin ja mielipiteisiin synnyttää hyväksytyksi tulemisen tunteen. Kun hänen mielipidettä kysytään ja myös kuunnellaan mitä on sanottavana hän pääsee osallistumaan ja saa mahdollisuuden vaikuttaa yhteisiin asioihin. Tämä tekee työstä merkityksellistä työntekijälleen ja hän innostuu sekä mahdollisesti voimaantuu, mikä tarkoittaa motivoitumista oman työn äärelle”. (Markkanen 2010, s. 77).
Ihmisen voimavarat yhteisöllisyyden ja yrityksen tuloksen eteen tehtyyn työhön ovat rajalliset mutta niitä voi parantaa kun työpaikalla ja yhteisöissä on ihmisiä jotka pitävät työntekijöitään tasavertaisina ja ihmisinä huolimatta asemasta. Toisen työntekijän arvostaminen asemasta riippumatta ei maksa mitään mutta tuottaa yhteisölle ja yritykselle paljon kun taas vähättely ruokkii huonoa ilmapiiriä loputtomiin ja näkyy pitkällä aikavälillä yrityksen tuloksessa. Yrityksessä kuten elämässäkin, kaikki vaikuttaa kaikkeen. Saavutammeko erilaisista lähtökohdista olevien työntekijöiden välille tasapainoisen ja hyvinvoivan työyhteisön ilman että prosentti kiusaajat irtisanotaan. Mielestäni irtisanominen ei kaikissa tapauksissa ole ratkaisu ongelmiin vaan uusien keinojen luominen. Uudet työpaikkaorganisaatiot tai vaihdettu toimipaikka uusine työkavereineen, työpaikan puitteet ja toimitilojen remontti tai uusiminen jo voi parantaa työpaikan viihtyvyyttä mutta viihtyvyys tulee ihmisistä jokaisesta itsestä. Uudet tulonlähteet, uudet innovaatiot, yrityksen turhien kulujen vähentäminen ja kansainvälisyys työntekijöiden mukana ololla esimerkiksi voi lisätä työtä ja viihtyvyyttä. Yrittäjyys on myös ajattelutapa, johon kuuluu yksilön motivaatio, kyky tunnistaa ja pyrkiä toteuttamaan mahdollisuus joko yksin tai osana organisaatiota tarkoituksenaan luoda uutta arvoa tai taloudellista menestystä.
Vaatii luovuutta ja innovatiivisuutta päästä olemassa oleville markkinoille ja kilpailla siellä sekä muuttaa markkinoita tai peräti luoda uusia markkinoita. Liikeidean muuttaminen menestykseksi edellyttää kykyä yhdistää luovuus ja innovatiivisuus hyvään johtamiseen ja mukauttaa yritystä sen kehityksen optimoimiseksi yrityksen koko elinkaaren aikana. Jos markkinoita eikä tilauksia ole yrityksellä niin on mahdollista luoda kokonaan uudet markkinat. Esimerkkinä kännykkäbisnes, mobiilipelit, haptiset, oppivat laitteet, kuskittomat kulkuneuvot, karttapalvelut. Uusia aloja tulee ja menee osan jäädessä kehittymään edelleen. Joka tapauksessa kaikki uudet alat olemassa olevien vakavaraisten lisäksi synnyttävät ja kierrättävät liiketoimintaa ja rahaa sekä luovat uusia mahdollisuuksia ja työpaikkoja.
Mitä yhteisön voima voi saada aikaan yrittäjyydessä? Kuvitellaan kaksi yritystä, joista ensimmäisessä johtaja on osallisena kaikessa yrityksen toiminnassa. Toisen yrityksen johtaja on jakanut yrityksen työntekijöille lähes vapaat kädet ja vastuut kehittää yritystä ikään kuin omana yrityksenä omalla osaamisella ja innokkuudella työpisteessään, josta palkitaan tuloksen mukaan. Kumpi yritys on vahvempi tai innovatiivisempi? Yritystoimintaan liittyvät uudet aloitteet joko uuden yrityksen perustaminen tai olemassa olevan yrityksen toiminnan suuntaaminen uudelleen esimerkiksi sen jälkeen kun yritys siirretään uudelle omistajalle lisäävät tuottavuutta, jolloin ne kasvattavat kilpailupaineita pakottamalla muut yritykset reagoimaan joko tehostamalla toimintaansa tai ryhtymällä innovoimaan. Lisääntynyt tehokkuus ja innovointi kohdistuessa yrityksissä sitten organisaatioon, prosesseihin, tuotteisiin, palveluihin tai markkinoihin lisäävät koko talouden kilpailukykyä. Kun yritykset kilpailevat ja kehittyvät niin kaikki hyötyvät. Tämä prosessi tuo kuluttajille etuja suurempina valikoimina ja matalampina hintoina.
Matalat hinnat eivät ole ratkaiseva asia vaan asiakkaan tuotteesta kokema arvo. ”Tuote on hintansa väärti” kuten vanha sanonta kuuluu. Asiakas maksaa tuotteesta oli se sitten uusi tai iänikuinen jos tuotteen kokemus on osoittanut että tuote arvo on hyödyllisempi kuin siitä maksettu hinta. Tuotteen arvoon asiakkaan näkökulmasta vaikuttaa myös kaikki tuotteen valmistukseen ja myyntiin osallistuneet yritykset ja heidän arvomaailma. Millaisen mielikuvan asiakas saa valmistajasta vaikuttaa tuotteen arvonluontiin itse tuotteen lisäksi. Asiakas luo mielessään siis tuotearvon lisäksi myös tuotteen valmistajan arvon, jolloin yrityksen imago ja brändi korostuvat. Hyvänä koettu tuote ja sen arvo markkinoi jossakin vaiheessa itse itseään, näin tapahtuu kun asiakas kertoo kavereille hyväksi koetusta tuotteesta.
Tekstiä voi vapaasti lainata mainitsemalla lähteen.

 

 

 

 

 

 

LÄHTEET
Kirjallisuus Anttila. 2005. Ilmaisu, teos, tekeminen ja tutkiva toiminta. Hamina: Akatiimi. Haapala. 1998.
Taide ja Kauneus. Helsinki: Kirjapaja Ikonen. 2004. Arjen trilogia. Kotka: Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja
Kohtaamisia, taiteen ja tutkimisen maastoissa. 2003. (toim: Varto, Saarnivaara & Tervahattu). Akatiimi. Hamina Nivalainen, S. & Haapanen, M. (2002).
Ikääntyvä ja keskittyvä Suomi, Kaupunkien maaseudun ja vuorovaikutusalueiden väestökehitys 1975—2030. Aluekeskus-kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmän julkaisu I / 2002.Taivalsaari. 2010.
Unohdettu viisaus. VS- kustannus. Helsinki Väestöliitto. 2007. Kaupungeissa kasvaa mahdollisuus- Tiivistelmä YK:n väestörahaston vuosiraportista. Helsinki (YTR 33, 2009).
Varto. 2008. Ajattelemisen alku ja loppu. Lahti Ylönen. 2008.
Maa ja metsätalousministeriö (Julkaisu): Näin tehtiin, maaseudun kehittämisohjelmat 2000- 2006. YTR. 2009. (julkaisija) Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi.
Maaseutupoliittinen kokemisohjelma c 2009- 2013. Vammala

 

INTERNETLÄHTEET
Finlex 2014. Haettu internetosoitteesta 26.07.2016 (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140028.)
Helsingin kaupunki/ Seppo Laakso (teksti). 2012 (Internetjulkaisu) Helsingin seudun ja Helsingin väestökehitys. Haettu 06.02.2014 Internetosoitteesta: (https://www.google.fi/url?sa=t&source=web&rct=j&url=http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2012-3.pdf&ved=0ahUKEwjO0N3WtLfTAhWFWCwKHS6eAgcQFggXMAA&usg=AFQjCNFDS2SOYj4Bnm89e-QC2FJIVEt4cA&sig2=PLzwQeBbBF9TgWr1xy78-g)
Suomen taiteilijaseuran julkaisu. 2014 Issuu.com. Haettu 15.02.2016 internetsivulta: (http://issuu.com/suomentaiteilijaseura/docs/kuvataiteen_asemasta_rahoituksessa)
Tutkimuseettinen neuvottelukunta Tenk. Haettu internetsivuilta 15.02.2016: (http://www.tenk.fi/fi/ohjeet-ja-julkaisut)
Tilastokeskus. http://www.stat.fi. Mediaanitulo. Haettu 27.12.2017 internetsivulta: (https://www.stat.fi/til/tjt/2016/01/tjt_2016_01_2017-12-21_kat_001_fi.html)
Mainokset
%d bloggers like this: