Ethics and Ecology in the Jewelry Industry 2025. Eettisyys ja ekologisuus koruteollisuudessa 2025

Ethics and Ecology in the Jewelry Industry 2025

By Juha Ryynänen (MA)

The jewelry industry faces significant environmental and ethical challenges, particularly concerning the production of precious metals such as gold and silver. While these materials are technically valuable and culturally significant, their extraction often causes severe environmental damage and human rights violations. Sustainable jewelry production requires a critical reassessment of material sourcing and proactive solutions for responsible use.

Environmental Impact of Precious Metals

Gold and silver are primarily obtained from large-scale open-pit mines or as by-products of other metal mining, such as copper and zinc. For example, producing just one gram of gold may require up to 2 tons of ore and vast amounts of water and chemicals like cyanide, mercury, and sulfur compounds (Earthworks, 2004).

Groundwater Contamination

One of the most serious environmental consequences is the contamination of groundwater and surface waters. Cyanide solutions are commonly used to separate gold from ore, and leaks or accidents can lead to ecological disasters. For instance, the 2000 Baia Mare cyanide spill in Romania devastated aquatic life in the Tisza River and polluted water systems in Hungary and Serbia (UNEP/OCHA, 2000).

Mining wastewater often contains toxic heavy metals such as arsenic, lead, and cadmium, which can seep into groundwater and persist in nature for centuries. This contamination poses long-term risks to both ecosystems and human health, especially in regions with inadequate water treatment infrastructure.

Top Gold and Silver Producing Countries

Gold: In 2023, the leading gold producers were China, Australia, Russia, Canada, and the United States (USGS, 2024).
Silver: Major silver-producing countries include Mexico, China, Peru, Chile, and Poland—often as by-products of copper or zinc mining.

Many of these countries have faced resistance from local communities due to water pollution, biodiversity loss, and violations of indigenous rights.

Sustainable Solutions in Jewelry Production

Recycled Metals

Recycled gold and silver are significantly more sustainable alternatives, as they eliminate the need for new mining operations and reduce environmental degradation. Old jewelry, industrial scrap, and e-waste are important sources of secondary precious metals (Graedel et al., 2011).

Certified and Traceable Materials

Fairmined and Fairtrade certified metals are produced under strict environmental and social standards. Although these materials may cost more, their use communicates a company’s values and commitment to responsible practices.

Alternative Materials – Substitutes for Precious Metals

Ethical jewelry production can also involve choosing innovative or repurposed materials that reduce dependency on mined metals:

Recycled Bronze: An alloy of copper and tin that can be recycled endlessly. It is durable and develops a unique patina over time.
Stainless Steel: Hypoallergenic and extremely durable, it is suitable for both minimalist and industrial aesthetics.
Aluminum and Titanium Alloys: Lightweight, corrosion-resistant, and recyclable—ideal for modern design.
Recycled Glass and Enamel: Durable, colorful, and translucent materials that pair well with metals.
Biobased Materials: Wood-fiber composites, bio-resins, plant-based bioplastics (PLA), and even fungal mycelium offer innovative, biodegradable options for future jewelry.
Ceramic and Clay: Traditional yet increasingly relevant in handmade, ecological jewelry.

Using these alternatives is not only an ecological choice but also an artistic and ethical statement that challenges conventional luxury standards.

Jewelry as a Statement

Jewelry designers and workshops have the power to take a stand: by choosing recycled, traceable, or innovative materials, they can actively oppose the destructive practices of the mining industry and promote sustainable values. Each piece can tell a story of responsible design and conscious consumption—making jewelry not only aesthetic but ethical and ecological as well.

References

Earthworks (2004). Dirty Metals: Mining, Communities and the Environment. Earthworks & Oxfam America.
Graedel, T. E., et al. (2011). ”What do we know about metal recycling rates?” Journal of Industrial Ecology, 15(3), 355–366.
Levin, M., & Lummaa, E. (2012). Gold and Conflicts: The Impact of Mining in Developing Countries. Finnwatch.
OECD (2017). Due Diligence Guidance for Responsible Supply Chains of Minerals from Conflict-Affected and High-Risk Areas. 3rd Edition.
UNEP/OCHA (2000). Baia Mare Cyanide Spill – Task Force Final Report. United Nations Environment Programme.
USGS (2024). Mineral Commodity Summaries 2024. United States Geological Survey.

Kirjoittaja: Juha Ryynänen (MA)

Eettisyys ja ekologisuus koruteollisuudessa

Koruteollisuus kohtaa merkittäviä ekologisia ja eettisiä haasteita, erityisesti jalometallien – kullan ja hopean – tuotantoon liittyen. Vaikka nämä materiaalit ovat teknisesti arvokkaita ja kulttuurisesti merkityksellisiä, niiden hankinta aiheuttaa usein mittavia ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia. Kestävä korutuotanto edellyttää kriittistä tarkastelua materiaalien alkuperästä sekä aktiivisia ratkaisuja niiden vastuulliseen käyttöön.

Jalometallien ympäristövaikutukset

Kulta ja hopea saadaan pääosin suurimittaisista avolouhoksista tai sivutuotteena muiden metallien, kuten kuparin ja sinkin, kaivannaisista. Esimerkiksi yhden kultagramman tuottaminen voi vaatia jopa 2 tonnia kalliomassaa ja käyttää huomattavia määriä vettä ja kemikaaleja, kuten syanidia, elohopeaa ja rikkiyhdisteitä (Earthworks, 2004).

Pohjavesien saastuminen

Yksi vakavimmista ympäristövaikutuksista liittyy pohjavesien ja pintavesien pilaantumiseen. Syanidiliuosta käytetään kullan erotteluun malmista ja vuodot tai onnettomuudet voivat aiheuttaa suuria ekologisia katastrofeja. Esimerkiksi Romaniassa Baia Maren kaivoksessa tapahtui vuonna 2000 syanidivuoto, joka tappoi suuren osan Tisza-joen ekosysteemistä ja saastutti Unkarin ja Serbian vesistöjä (UNEP/OCHA, 2000).

Kaivosten jätevedet sisältävät usein raskasmetalleja (kuten arseenia, lyijyä ja kadmiumia), jotka kulkeutuvat pohjaveteen ja voivat pysyä luonnossa satoja vuosia. Näillä on pitkäaikaisia vaikutuksia eläimistöön ja ihmisten terveyteen – erityisesti maissa, joissa vedenpuhdistusjärjestelmät ovat puutteellisia.

Suurimmat kultaa ja hopeaa tuottavat maat

Kulta: Vuonna 2023 suurimmat kullan tuottajamaat olivat Kiina, Australia, Venäjä, Kanada ja Yhdysvallat (USGS, 2024).
Hopea: Hopeaa tuotetaan eniten Meksikossa, Kiinassa, Perussa, Chilessä ja Puolassa, usein kuparin tai sinkin sivutuotteena.

Monet näistä maista ovat kohdanneet vastarintaa kaivosten paikallisyhteisöiltä veden pilaantumisen, luonnon monimuotoisuuden katoamisen ja alkuperäiskansojen oikeuksien loukkaamisen vuoksi.

Kestävät ratkaisut koruteollisuudessa

Kierrätysmetallit

Kierrätetty kulta ja hopea ovat selkeästi ekologisempia vaihtoehtoja: ne eivät vaadi uuden malmin louhintaa, eikä niistä aiheudu suoraa haittaa ympäristölle. Esimerkiksi vanhat korut, teollisuusromu ja elektroniikkajätteet ovat merkittäviä sekundaarisia jalometallilähteitä (Graedel et al., 2011).

Sertifioidut ja jäljitettävät materiaalit

Fairmined- ja Fairtrade-sertifioidut jalometallit tuotetaan tiukkojen sosiaalisten ja ympäristöllisten kriteerien mukaan. Vaikka näiden materiaalien hinta on usein korkeampi, niiden käyttö viestii yrityksen arvoista ja vastuullisuudesta.

Korvaavat materiaalit – vaihtoehtoja jalometalleille

Korujen materiaaliksi voidaan valita myös muita ekologisia ja esteettisesti kiinnostavia vaihtoehtoja, kuten:

Kierrätetty pronssi: Pronssi on kuparin ja tinan seos, joka voidaan helposti kierrättää. Se on kestävä ja kauniisti patinoituva materiaali.
Ruostumaton teräs: Allergiaystävällinen ja erittäin kestävä. Sitä voidaan käyttää sekä minimalistisissa että teollisemmissa muotokielissä.
Alumiini ja titaaniseokset: Erittäin kevyitä, korroosionkestäviä ja kierrätettäviä – sopivat erityisesti moderniin muotoiluun.
Kierrätyslasi ja emali: Värillinen, läpinäkyvä ja kestävä materiaali, jota voidaan yhdistää metallien kanssa.
Biopohjaiset materiaalit: Esimerkiksi puukuitukomposiitit, biohartsit, kasvipohjainen muovi (PLA) tai jopa sienipohjaiset materiaalit (mycelium) ovat innovatiivisia, biohajoavia vaihtoehtoja tulevaisuuden koruihin.
Keramiikka ja savi: Perinteisiä mutta jälleen ajankohtaisia, kun halutaan ekologista ja käsintehtyä ilmettä.

Näiden materiaalien käyttö ei ole pelkästään ekologinen valinta – se voi olla myös taiteellinen ja eettinen kannanotto, joka erottuu massatuotannosta ja haastaa perinteiset kauneusihanteet.

Kannanotto korujen kautta

Korumuotoilijalla ja -tehtaalla on mahdollisuus käyttää työtään kannanottona: valitsemalla kierrätettyjä, läpinäkyvästi tuotettuja tai innovatiivisia materiaaleja voidaan vastustaa ympäristöä tuhoavaa kaivosteollisuutta ja tuoda esiin vaihtoehtoisia, kestävämpiä arvoja. Jokainen koru voi kertoa tarinan vastuullisesta kuluttamisesta – se on esteettinen, eettinen ja ekologinen teko.

Lähteet

Earthworks (2004). Dirty Metals: Mining, Communities and the Environment. Earthworks & Oxfam America.
Graedel, T. E., et al. (2011). ”What do we know about metal recycling rates?” Journal of Industrial Ecology, 15(3), 355–366.
Levin, M., & Lummaa, E. (2012). Kultaa ja konflikteja: Kaivannaisteollisuuden vaikutukset kehitysmaissa. Finnwatch.
OECD (2017). Due Diligence Guidance for Responsible Supply Chains of Minerals from Conflict-Affected and High-Risk Areas. 3rd Edition.
UNEP/OCHA (2000). Baia Mare Cyanide Spill – Task Force Final Report. United Nations Environment Programme.
USGS (2024). Mineral Commodity Summaries 2024. United States Geological Survey.