Author: Juha Ryynänen (MA) 2017 Kalajoki
Differences Between Design and Art
Design and art often seem to overlap, but they are fundamentally different in their purposes and processes. A design product is an object or service created for consumer markets, with a clear use purpose. It may be a commissioned item designed to meet a specific need, or a designer may come up with an idea, which is then developed into a product for commercial use. A design product typically reflects the designer’s expertise and experience, as the design process stems from the designer’s personal life, skills, and knowledge. In consumer-focused design, the designer may interview different user groups to ensure the product aligns with community preferences.
The design process involves sketching and conceptualizing, as the designer’s personal style and life experience are reflected in the final product. Every designer has a unique personal style, which can be recognized by anyone who engages in freeform sketching, such as doodling on paper. Over time, it becomes evident that each drawing captures elements of the artist’s life at a particular moment. However, it is also possible to design with perspectives beyond one’s own life experience.
In contrast, an artwork is not necessarily commissioned but is created through the artist’s process, informed by their past, present, and future beliefs or philosophical views. When displayed publicly, the artwork may be interpreted in many ways, as the viewer’s personal experiences and imagination shape their perception of the work. While multiple viewers may share similar interpretations, the longer they engage with the artwork, the more their individual interpretations may diverge. This is because each viewer defines the artwork through the lens of their own life experiences.
An example is a sculpture or painting in a public space; it’s not just an object with a defined purpose like a coffee pot or a necklace (which serve functional or symbolic roles) but a piece of art meant to provoke personal reflection and dialogue. A necklace, while a designed product, may also transcend its functional purpose to become an artwork if it is crafted in a unique manner or exhibited in a specific context.
As Vilka suggests, artists are often attuned to sensory experiences that defy rational thinking. The role of art is to make sense of the experiences felt through the senses. Unlike science, which is based on logic and structure, art thrives on intuition, creativity, and subjectivity, seeking to present a personal perspective on the world. (Varto, Saarnivaara & Tervahattu 2003, 44)
Is graffiti on a truck or train a work of art? In my opinion, it is. Although it might be in an unconventional place, the graffiti still communicates a message and reflects artistic expression. Graffiti, like street performances (e.g., music or dance), is a form of urban art. Even if it is created without permission, it often conveys a message, influencing the surrounding environment and the viewer’s perception, whether they like it or not.
Art is integral to our growth and learning from childhood onward. After birth, we gradually learn to speak the words we hear, and similarly, we start creating—drawing, molding, or building blocks. This creative process in children is more than just play; it involves planning and assigning meanings to what they create. Creative play supports development in various skills, including motor functions, logical thinking, and emotional intelligence.
A child’s creative ability is inherited from both parents but also shaped by their individual experiences. Social influences, such as friends and community, further shape their artistic skills. As youth progress, their artistic efforts often become more deliberate, with clear goals and intentions. The artistic pieces created in childhood are often practice works that evolve over time. Just as math, science, and language are important, the skills gained through creativity and hands-on activities support lifelong development.
As Varto explains, the life world is a vast space of constant change, where principles may guide these transformations, though we may never fully perceive them. Our experiences shape our understanding of the world, and this is reflected in our actions. (Varto, 2008, 60-61).
Why make art or create differently than before? One reason is the need to break away from uniformity and repetition. If art were removed from our lives—whether paintings, music, sculptures, or even dance—our world would become monotonous. People would grow tired of seeing the same things repeatedly. Art allows individuals to express themselves in unique ways and contributes to a more diverse and dynamic environment.
Every artist has their personal style, which can evolve in response to external influences or purely from imagination. Futuristic art, for example, might not be tied to the artist’s personal experience or time period but could stem from dreams or aspirations. Art can be an expression of creativity at its best, whether it reflects current reality or fantastical visions.
A professional artist, trained or self-taught, produces works with a higher level of skill and precision. These works often have clear planning processes and may involve collaboration with clients, leading to works with a distinct and refined professional quality. An artist may also use their work to comment on societal issues, starting from an idea and researching materials, placement, and implementation.
As Varto notes, the relationship between science and art often appears extreme on either end, with science based on order, rationality, and objectivity, while art derives from creativity, intuition, and subjectivity. The role of art is to present the world from an internal perspective, whereas science observes it externally. (Varto, Saarnivaara & Tervahattu 2003, 44-45)
In the end, art enriches our lives in countless ways. It inspires, elevates, and unites people across cultures, offering new insights and understanding. The impact of art is not always immediately visible but shapes the way we experience the world, connecting us to our identities and our shared cultural heritage.
17.01.2017 KALAJOKI
Muotoilun ja taiteen eroja?
Muotoilutuote on kuluttajamarkkinoille suunniteltu esine tai palvelu, millä on tästä syystä jokin käyttötarkoitus. Tuotteella on mahdollisesti ollut tilaus ennalta, johon tuote on suunniteltu. On mahdollista myös että ammattimuotoilija on saanut idean, josta tuote on suunniteltu ja tuotteistettu kuluttajamarkkinoille. Designtuotteessa näkyvät suunnittelijan kokemus ja tietotaito, koska kaikki mitä tuotamme saa alkunsa meistä jokaisesta itsestämme. Asiakas- tai yhteisölähtöisessä suunnittelussa muotoilija (designer) voi haastatella eri käyttäjä tai uusia asiakassegmenttejä, jolloin suunniteltu tuote valmistuu myös yhteisön mieltymysten mukaan. Tuotteen suunnittelu vaatii piirtämistä ja ajattelua muodonantoprosessissa ja designerin koetun elämän omintakeinen tyyli siirtyy aina valmiiseen tuotteeseen asti jollakin tavalla. Jokaisella designerilla on oma persoonallinen tyylinsä. Tämä edellä mainittu on jokaisen piirtämistä harrastavankin helppo todeta piirtämällä paperille vapaasti, eli mitä tahansa. Kuukausien kuluttua katsoessasi piirroksia voi havaita ja ymmärtää omaa elämänkokemusta joltakin tietyltä ajalta. Tietenkin voi piirtää myös suunnitelmallisesti oman elämänkokemuksen ulkopuolelta.
Taideteos ei ole välttämättä aina tilattu vaan taiteilija toteuttaa suunnitteluprosessin aikana menneisyyden ja tulevaisuuden luulojen tai johtopäätösten sekä elämänkatsomuksensa kautta. Teoksen ollessa esillä esimerkiksi julkisessa tilassa voi katsojat kokea teoksen lukuisin eri tavoin. Ihmisen omat ajatukset, elämänkokemus ja mielikuvitus yhdessä teoksen kokemuksen yhteydessä tekevät teoksesta taideteoksen. Tämä kokemus voi olla joillakin samankaltainen mutta jos teos olisi pidemmän aikaa kokijan katseltavana niin eroavaisuudet muihin kokijoihin lisääntyisivät. Tämä johtuu siitä että jokainen katsoja määrittelee teosta oman elämänkokemuksensa kautta. Jokainen kokee siis jonkin taideteoksen omalla tavallaan, kun taas muotoilutuotteessa käyttötarkoituksen omaava kahvipannu on kahvin keittoon suunniteltu tuote. Koru on koristautumiseen suunniteltu tuote, millä voi olla yksilöllisiä merkityksiä kantajalleen tai niillä halutaan viestittää jotakin ympärille. Koru voi merkitä myös arvoa pukeutumisen lisäksi. Koru voi olla myös taideteos, jos sitä on valmistettu yksi kappale tai sarja ja on esillä ennalta suunnitellussa paikassa jonakin hetkenä. Taideteos vaatii sille suunnitellun yksityisen tai julkisen esittämispaikan.
Vilkan artikkelin mukaan taiteilija helposti altistuu aistien kautta sellaiseen, jonka järki kieltää. Taiteen tehtävänä on antaa joku tolkku koetulle. Tiede on yhtä kuin järki ja taide verrannollisesti tolkku. Taiteen tehtävänä on lisäksi tutkia aistien tietoa maailmasta ja yrittää tehdä sitä näkyväksi. (Varto, Saarnivaara & Tervahattu 2003, 44.)
Onko kuorma-auton vaunuun tai junanvaunun seinään toteutettu graffiti taideteos? Mielestäni tässä tapauksessa teos on taidetta, joka on epätavalliseen paikkaan toteutettu ja kuorma- auton tai junan omistaja liikuttelee valmista teosta paikasta toiseen. Graffiti on siis myös taidetta tarkemmin sanottuna katutaidetta siinä missä katusoittajan tai-tanssijan esitys. Joskus teos voi olla tehty ilman lupaa mutta silloinkin teoksella on jokin sanoma tai sillä halutaan viestittää jotain teoksen paikan ympäröivään maailmaan ja antaa katsojan joskus kokea teosta halusipa tai ei.
Taide on tärkeä osa kasvamista ja oppimista jo lapsesta saakka. Opimme syntymän jälkeen vähitellen puhumaan sanoja, joita kuulimme jo äidin vatsassa. Yhtälailla alamme tuottamaan jotakin puheen lisäksi. Alamme piirtämään, muovailemaan, rakentamaan palikoista ja leikkimään. Tähän pienten lasten luovaan tekemiseen liittyy ajattelua siis suunnittelua tarkoituksesta ja merkityksistä tai mihin tekemisellä pyritään. Lapsuuden tekeminen on osa oppimista eli luovaa toimintaa joka auttaa vuosi vuodelta taitavammaksi kaikilla osa-alueilla.
Tekemisen taito periytyy geeneistä, molemmilta vanhemmilta ja osa taidosta muodostuu lapsen omasta näkemyksestä eli mitä hän on aiemmin kokenut ja aistinut. Myös lapsen yhteisössä olevat kaverit ja muutkin ihmiset voivat vaikuttaa tekemisen taitoon. Nuoren maailmankuvaan vaikuttavat lapsena koettu elämä joka on havaittavissa jossakin vaiheessa myös tekemisessä ja tehdyissä teoksissa. Jossakin vaiheessa nuoruutta tekeminen muuttuu enemmän vakavammin suunnitelluksi ja mukaan tulevat tavoitteet, tarve ja tarkoitus. Lapsena tehdyt teokset ovat siis tosissaan tehtyjä harjoitustöitä, jotka tallentuvat tai hukkuvat vuosikymmenten saatossa. Lapsen taiteenomainen luova tekeminen on yhtälailla tärkeää aikuiseksi kasvamisen kannalta kuin mikä tahansa kouluaine; esimerkiksi kuuntelemaan, puhumaan, kirjoittamaan, matemaattinen, fysiikan sekä kemian oppiminen koska kaikkiin näihin taitoihin tarvitsemme tekemistä, muovailua, piirtämistä ja värejä joita havaitsemme omilla aisteilla. Kaikki lapsena tehty oli se sitten liikuntaa, musiikkia, kirjoittamista, kaunokirjoittamista, puhumista, rakennuspalikoilla leikkimistä tukevat toinen toisiaan ja auttavat esimerkiksi motorista kehittymistä, loogista, luovaa ajattelua, liikkumista, omaa itsenäistä ajattelua sekä erilaisten tehtävien ratkaisukykyä loppuelämäksi saakka.
Varton mukaan elämismaailma on suuri avaruudellinen tila, jossa tapahtuu jatkuvasti kohtaamisia, muuttumisia, vaihtumista ja liuentumista. Muutoksissa saattaa olla periaate joka on niitä korkeampi mutta sitä emme koskaan kohtaa, sillä se ei kuulu koettavan piiriin. Elämismaailma on avoin maailma ihmisen toimilleen, jossa vallitsee ihmisen järjen huomaama ykseys (identiteetti). Ykseys saattaa olla ihmisen odotus tai toive kokemuksista tulevaisuuteen mentäessä. Ihmisen tietoisuus, oma sisäinen toiminta ja abstrakti ajattelu osuvat yhteen koettavan kanssa.
Doksa, uskomus tai luulo on ristiriitaisia riittämättömästä, satunnaisesta ja arvaamattomasta. Elämismaailman syntyyn vaikuttavat kaikki ympärillä oleva, johon oma asennoituminen, ajatukset ja tekosi antaa oman identiteettisi pintapuolisesti. (Varto,2008 61,60).
Mielestäni kuitenkin kaikki muutokset saavat jostakin alkunsa. Muutokset voivat olla todellista, mielikuvituksen tuotetta, uskoa, luuloa tai toiveajattelua johonkin tapahtumaan koetusta elämästä. Esimerkiksi internetin toiminnot on laitteeseen kopioitu jonkun ihmisen äly joka on jonkin ihmisen ja ihmisryhmän aloittama tuotos. Ei vielä läheskään kaikkien ihmisten tasapuolisesti yhdessä suunniteltu hyödyke. Internet on hyötyä ja vaaroja vapaasti jakava laite. Ihmiset eivät saa mielestäni mediasta kuitenkaan vaikutteita järjettömiin tekoihin koska luonto on jo valmiiksi aina ollut brutaali ja rajaton raakuudessa. Jokainen on nähnyt jo lapsena jos jokin eläin hyökkää toisen kimppuun selviytyäkseen hengissä. Kaikesta tästä luonnon ja ihmisen rakentamasta älymaailmasta on tullut ihmisen väline hankkia valtaa, omaisuuksia sekä hallita toista sekä viestiä, opettaa, kommunikoida eri kulttuurien välillä.
Ihmisen pyrkimys valtaan yli luonnon, kuten maanviljelys rikkoi joka hetki sitä järjestystä, jonka ihminen oli vuosituhansien saatossa oppinut ymmärtämään: Luonto on ja ihmisen on sopeuduttava siihen. Luontoa ei voi muokata, tehdä tai pakottaa johonkin. Ihmisiä voi olla luonnossa sen verran kuin luonto ruokkii. Kun ihminen aloittaa luonnon pakottamisen, maanviljelyn ihmisten määrä kasvaa suuremmaksi kuin on luonnolle soveliasta ja tämä kehitys vie ihmiskunnan uusiin jumaliin, sotiin ja katastrofeihin. Kun ihmisiä oli entisaikaan vähän, ei ollut järjestäytynyttä sotaa eikä myöskään kilpailua. (Varto 2008, 138- 139.)
Vilkan artikkelin mukaan samassa keskustelussa tiede ja taide ajautuvat toistensa äärilaitoihin. Taide muodostuu luovuudesta, kokemuksesta, intuitiosta, ja subjektiivisuudesta kun taas tiede muodostuu järjestä, rationaalisuudesta, objektiivisuudesta, metodista ja teoriasta. Pidemmälle vietynä kuvaukset aloista sekoittuvat. Pitkän historian vuoksi taide ja tiede vaikuttavat yli- inhimilliseltä ja jumalalliselta ylittäessään yksilön suuruudellaan on taide ja tiede silti vain ihmisen tekemää normaalia toimintaa. (Varto, Saarnivaara & Tervahattu 2003, 40.)
Taiteen tehtävä on lisäksi tarkastella maailmaa sisältäpäin ja tieteen ulkoapäin. Taiteen arvo tiedetään mutta todistusvoima on heikko. Taide ja tiede eroavat eriperusteisesta maailmasuhteista, joten lähestymistavatkin ovat erimitallisia. Kahdenlaista kumpuavaa toimintaa, jotka vaativat yhteisöllisen kasvamisen niihin kuuluviin taitoihin. Tieteellinen toiminta on Immaculate conception ja taiteellinen toiminta on maculate conception. (Varto, Saarnivaara & Tervahattu 2003, 44.)
Vilkan artikkelin mukaan tieteellinen tieto tulee voida ilmaista käsittein. Taide tutkii olevaa ja sen ulottuvuuksia. Taideteoksen esittäminen on sidottua koska teosta ei voi siirtää mediasta toiseen sisällön muuttumatta. Esimerkiksi maalausta ei voi esittää digitaalisessa muodossa ilman että alkuperäisestä teoksesta häviää jotain. Vakavasti taide tutkimuksena voidaan kuvitella tiede ja taide saman kolikon kääntöpuolina, joissa taide esittää kuvaa ja tiede on numero. (Varto, Saarnivaara & Tervahattu 2003, 4
4- 45.)
Miksi tehdä luovasti tai ylipäätään eri tavalla kuin aiemmin? Ensimmäisenä tulee mieleen ympärillä oleva maailma joka olisi samankaltaisuutta ja toisten teosten kopioita. Mitä jää jäljelle jos taiteellinen tekeminen poistetaan elämästä? Musiikki teokset, taulut, julisteet, patsaat, kirjallisuus, esineet, taidearkkitehtuuri sekä liikunnasta tai tanssista poistettaisiin taiteellinen osa? Maailma olisi ankea paikka elää ja olla. Ihminen kyllästyisi samankaltaisuuteen yhteisöissä, joissa kaikki pukeutuvat samalla tavalla tai asuisivat samankaltaisissa asunnoissa. Siis miksi ei tehtäisi taidetta?
Jokainen taiteilija on persoona joka voi tuottaa omanlaistaan työtä. Mielestäni taide voi syntyä ilman painetta tai kaaosta. Taide voi myös syntyä taiteilijan omakohtaisen kokeman ulkopuolelta. Tällöin voidaan puhua esimerkiksi futuristisesta taiteesta eli teoksista, jotka eivät millään tavoin liity taiteilijan tai kenen muunkaan kokemaan elämään tai aikaan. Taiteilija käyttää omaa mielikuvitustaan tehdessä futuurista teosta. Futuristinen taide voi olla myös taiteilijan haaveista tai unelmista innoituksen saanutta. Taide on myös taitoa tehdä jotakin uutta ja mielenkiintoista erityisen hyvin ja taidokkaasti. Ammattitaiteilija on joko itseoppinut tai taidealan tutkinnon suorittanut. Tällöin teokset ovat enemmän ammattimaisia verrattuna nuoruuden tai lapsuuden töihin.
Ammattitaiteilija voi myös ottaa kantaa ja vaikuttaa teoksella johonkin yhteiskunnalliseen asiaan tai herättää keskustelun aiheita. Ammattitaiteilijalla teoksissa näkyvät jo ammattimainen ote useista tehdyistä teoksista johtuen. Teosta voi luonnehtia ammattilaisen tekemäksi, koska teokset ovat saavuttaneet jonkin laadullisesti tasaisemman ja varmemman tason. Teokset ovat silloin tasoa johon ei pysty kuka tahansa. Ammattitaiteilija suunnittelee teoksen ennakkoon tai teoksesta voi olla myös sopimus, jonka jälkeen taiteilija aloittaa suunnitteluprosessin. Suunnitteluprosessiin voi sisältyä teoksen toive, sijoituspaikka, suunnitelma, tutkimusta, materiaalivalinnat, toteutustapa, teoksen teoreettista ja käytännön tekemistä sekä toteutus tilaajalle. Usein taideteos julkaistaan yleisölle.
Jos taidetta ja taiteen tekijöitä ajattelee yleisesti kuinka laajasta toiminnasta on kyse niin ei voi puhua vähäpätöisestä tai merkityksettömästä asiasta. Arkkitehtuuri, maa,–
puutarha, ja rakennustaiteet, tila,-kuvanveisto, -kuva, -kirjallisuus, -digitaalinen,-musiikki,-teatteritaide ja urheilussa erilaiset taitoa vaativat suoritukset ja tanssitaide. Taiteella on suuri vaikutus kaikkien meidän elämään. Ei voi olla huomaamatta taidetta ympärillämme mutta ehkä emme ajattele aina kuinka taide vaikuttaa meihin elämämme aikana. Taiteeseen tottuu koska kasvamme identiteetin ja kulttuurin myötä siihen. Taidetta on aina ollut ympärillämme ja siksi sitä ei aina huomaa. Eron käsittää helposti vaihtaessa paikkakuntaa tai matkustaessa eri maissa, jolloin erilainen maan historiaan, identiteettiin, paikkaan ja kulttuuriin liittyvä taide erottuu suhteessa ennalta tuttuun koettuun ympäristöön.
Taiteella on vaikutusta antaa kuva suomesta myös kansainvälisestikin. Lisäksi pidän taidetta kansaa ja kansoja yhdistävänä ja tärkeänä oman identiteetin ja kulttuurin luojana. Taide voi toimia innoittajanaja ilmapiirin kohottajana sekä vaikuttaa jopa yhteisön toimeliaisuuteen. Taide voi myös avata uusia mahdollisuuksia ja keinoja ymmärtää tai kehittää ympäristöä sekä yksilön tai yhteisön ympärille kuuluvaa maailmaa, joten pidän taidetta myös elämässä mahdollistajana. Taiteella saadaan elämyksen, innoituksen, ilon, surun ja muiden tunteisiin vaikuttavien väylien kautta uusia näkökulmia sekä sisältöä jokaisen elämään.
Tekstiä voi vapaasti lainata mainitsemalla lähteen.
LÄHTEET
Kirjallisuus
Anttila. 2005. Ilmaisu, teos, tekeminen ja tutkiva toiminta. Hamina: Akatiimi.
Haapala. 1998. Taide ja Kauneus. Helsinki: Kirjapaja
Ikonen. 2004. Arjen trilogia. Kotka: Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja
Kohtaamisia, taiteen ja tutkimisen maastoissa. 2003. (toim: Varto, Saarnivaara & Tervahattu). Akatiimi. Hamina
Taivalsaari. 2010. Unohdettu viisaus. VS-kustannus. Helsinki
Varto. 2008. Ajattelemisen alku ja loppu. Lahti
INTERNETLÄHTEET
Karhun www-sivut. www-sivun artikkeli 2009. Haettu 02.02.2016 internetosoitteesta:www.mikakarhu.com/tekstit/artikkeleita/muistinkerrokset.html
Sources:
- Varto, Saarnivaara, & Tervahattu. (2003). Kohtaamisia, taiteen ja tutkimisen maastoissa. Akatiimi, Hamina.
- Varto, (2008). Ajattelemisen alku ja loppu. Lahti.
- Haapala, (1998). Taide ja Kauneus. Helsinki: Kirjapaja.
- Ikonen, (2004). Arjen trilogia. Kotka: Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja.
JUHA RYYNÄNEN 
Jätä kommentti